Kristiina Kivimaa elelee kiireistä arkea Pyhävirralla, sillä kahvila Koivun lisäksi hän on perustamassa uutta hotellia. Kun joulu lähestyy lumisene keleineen ja turisteineen, alkaa Krissestä tuntua jo liian kiireiseltä. Krisse juoksee paikasta toiseen, leipoo ja kokkaa enemmän kuin ikinä, ja yrittää siinä ohella pitää ihmissuhteita yllä. Mutta sitten alkaa tuntua, että hänen läheisilläänkin on salaisuuksia, joita ei hänelle kerrota.
"Kuvassa näkyi hotellin ruokailutila, jossa pitkän pöydän ääressä syötiin itsenäisyyspäibän hyvin sekalaista juhla-ateriaa. Kaikki näyttivät olevan hilpeällä mielellä, ja Krisse tajusi, että hänen olisi pitänyt tuntea tyytyväisyyttä. Sen sijaan jalat painoivat niin, että hän pelkäsi oikeasti kaatuvansa."s.98
Taatelitalvi on toinen osa kahvila Koivu -sarjasta.
Pidin ensimmäisestä osasta kesäisine maisemineen, mutta tämä ihanan talvinen ja jouluinen tarina vei voiton.
Krissen kiireiseen joulunaikaan solohtaa vaivattomasti mukaan. Kirja on alusta loppuun täysillä eteenpäin paahtavaa tarinaa, jonka lukee nopeasti. Krissen arki kiireineen ja ideoineen on kiinnostavaa seurattavaa, ja pidän erityisesti siitä, ettei tämä päähenkilö tunne itseään koko ajan super jaksavaiseksi vähäisine yöunineen, vaan puhuu paljon väsymyksestä ja siitä, onko tullut otettua liian suuria töitä tehtäväksi.
Arjen keskellä päästään tunnelmoimaan myös joulua koristeineen ja ruokineen. Ja tietysti myös draamaa mahtuu mukaan niin työ-, kuin ihmissuhderintamalla. Lisäksi tästäkin kirjasta löytyy tarinaan sopivia reseptejä.
Taatelitalvi
WSOY, 2022
Kansi: Laura Noponen
s.230
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti