Douglas Preston & Lincoln Child: Veljensä vartija

 

Erikoisagentti Pendergast on pelännyt tätä hetkeä pitkään. Hänen pahin vihollisensa aikoo viimein toteuttaa suunnitelmansa, joka tulee olemaan jotakin aivan kammottavaa. Pendergastin on pysäytettävä huippuälykäs, kieroutunut ja pahuutta huokuva rikollinen, ennen kuin on liian myöhäistä. Tehtävä ei ole helppo, sillä kyseessä on hänen oma veljensä, jolla on ollut vuosia aikaa suunnitella täydellistä rikosta. Ei ole monia, joiden apuun Pendergast voisi tällä kertaa turvautua, mutta komisario Vincent D`Agosta ainakin yrittää parhaansa. 

"D`Agosta alkoi hieman hätääntyä, sillä aikaa tuntui olevan aivan liian vähän."s.68

Veljensä vartija on agentti Pendergastista kertovan dekkarisarjan neljäs suomennettu kirja.

Tällä kertaa kirjan asetelma on hyvin erilainen kuin aiemmissa osissa, sillä Pendergast ei voi erinäisistä syistä toimia samalla tavalla agentin roolissa kuin yleensä, ja hän pysyttelee koko kirjan ajan hieman taka-alalla. Suurimman roolin saakin muut hahmot, joiden kautta tarinaa kerrotaan. Näkökulmahenkilö vaihtuu monesti. 

Tarjolla on kuitenkin taas upea ja koukuttava tarina täynnä mielikuvituksellisia rikoksia, toimintaa, juonittelua, museon aarteita, salaperäisiä henkilöitä ja jännitystä. Pidin tästäkin osasta valtavasti, mutta se on silti tähän astisista osista vähiten makuuni, sillä sellainen yliluonnollinen tunnelma ei tällä kertaa juurikaan heräile tarinassa. Onneksi Pendergastin sukusalaisuuksien vihjaileminen piti mielenkiintoa yllä erinomaisesti, eikä vieläkään läheskään kaikki selvinnyt näiden veljesten välillä, joten odotan innolla jatkoa. 

Veljensä vartija, (Dance of death)

Gummerus, 2013

Suom. Pekka Marjamäki

s.620

Douglas Preston ja Lincoln Child: Tulikivi

 

Long Islandilla sijaitsevan kalliin kartanon omistaja löydetään kammottavalla tavalla murhattuna kodistaan. Murha on niin kummallisen kamala, kuin itse paholainen olisi sen tehnyt, että itse agentti Pendergast saapuu paikalla. Pendergast kun tunnetusti on aina siellä missä kaikki yliluonnolliselta vaikuttavat murhat tapahtuvat.

Kuolleen taidekriitikko Jeremy Groven ruumiin viereltä löydetään jopa lattiaan palanut sorkanjälki. Onko paholainen todella käynyt paikalla vai onko kyseessä hyvin suunniteltu mielikuvituksellinen murha? 

"D´Agosta katseli lattiaan painunutta kuviota. Lakka sen ympärillä oli kuplinut ja halkaillut, mutta oli silti selvää, mikä se oli: valtava sorkan jälki, joka oli palanut syvälle lattiaan."s.36

Tulikivi on kolmas suomennettu agentti Pendergast -dekkari. 

Olen varmaan ennenkin sanonut tämän, mutta minua epäilyttää yli 400 sivuiset dekkarit jostain syystä valtavasti ja siksi aika harvoin tartun sellaisiin. Tulikivessä on lähes 700 sivua, ja tämän sarjan muut osat ovat myös valtavia. Silti näihin ei epäilytä yhtään tarttua, sillä Pendergastit ovat täyttä timanttia. Ainakin nyt nämä kolme ensimmäistä lukemaani ovat olleet. Eikä tarinaan ehdi kyllästyä, sillä tässäkin osassa ehti tapahtua vaikka mitä jännittävää ja yllätyksellistä.

Pendergast on jälleen oma salaperäinen kalpea itsensä. Hänen vakavuutensa ja hienostuneisuutensa tekee hänestä hyvin omalaatuisen dekkarin päähenkilön. Pendergastistahan ei kovin paljoa lukijalle kerrota, mutta pienetkin tiedonmurut pitävät mielenkiinnon yllä. Hänen seuranaan tapausta tutkii D`Agosta. Näiden kahden välinen yhteistyö on hauskaa seurattavaa. On toimintaa, huumoria ja vakavaksi käyviä tilanteita. Koko ajan kirja kulkee sujuvasti eteenpäin.

Loistavan henkilökemian lisäksi tästäkin kirjasta löytyy murhia, jotka vaikuttavat yliluonnolliselta. Pidän tästä tyylistä valtavasti. Enkä arvannut loppuratkaisuakaan etukäteen lainkaan. Ja huhhu millainen se olikaan. Vieläkin kauhistuttaa, vaikka sentään arvaan miten seuraavaksi mahdollisesti tapahtuu. Edessä taitaa olla aika hurjat seikkailut, joten ei muuta kuin piakkoin seuraavan osan pariin. 

Tulikivi, (Brimstone, 2004)

Gummerus, 2011

Suom. Jaakko Kankaanpää

s.695

Douglas Preston & Lincoln Child: Kuoleman asetelma

Medicine Creekin pikkukaupungissa asukkaita pelottelee vapaana kulkeva murhaaja. Seriffi Hazen löytää maissipellolta naisen ruumiin. Naisen ympärille on kyhäilty karmiva asetelma ja naiselta on viety huulet, korvat ja nenä. Kaikesta päätellen murhaajalla on voimia, vaikka muille jakaa. Seriffi Hazen ei ehdi päästä tutkimuksissaan pitkälle ennen, kuin hänen luokseen saapuu FBI:n erikoisagentti Pendergast, joka ilmoittaa viettävänsä lomansa tutkimuksien parissa.
Pendergast onkin pian vauhdissa, ja kaikenlisäksi hän värvää avukseen kylässä kummajaisena pidetyn Corrie Swansonin. Kyläläiset eivät oikein osaa päättää mitä mieltä he ovat erikoisesta agentista, jonka käytöstavat ovat varsin herrasmiesmäiset, mutta tutkimustavat omaperäiset.

Kuoleman asetelma on toinen suomennettu osa Pendergast -sarjasta.
Kuoleman asetelma vie lukijan täysin erilaisiin maisemiin ja tunnelmiin, kuin ensimmäinen osa Ihmeiden kabinetti. Tällä kertaa miljöö oli pikkukaupunki, jonka kaikki asukkaat tuntevat toisensa ja toistensa salaisuudet, tai niin he ainakin luulevat. Pikkukaupunki ja sen kekseliäät hahmot onnistuvat kuitenkin yllättämään monesti.

Pendergast -sarja vaikuttaa edelleen aivan täydelliseltä. Maisemat, henkilöt ja tapahtumat kuvaillaan kauniisti ja välillä hyvinkin tarkasti. Raakoihin murhiin yhdistyy historiaa, mystisyyttä ja pelkoa yliluonnollisuudesta. Jännittävät tapahtumat ja vetävästi kirjoitettu tarina vie lukijan mennessään. Sivuja kirjassa on reilusti, mutta ei yhtäkään liikaa. Lopun hurjat tapahtumat kestävät pitkään ja niitä kuvaillaan kaikessa rauhassa monen henkilön näkökulmasta, mutta loppuratkaisu kerrotaan kuitenkin vauhdilla.

Pendergast on hahmona loistava, yhtä mielenkiintoista on vaikea löytää, vaikka etsimällä etsisi. Pendergast tuntuu myös olevan täynnä yllätyksiä ja ominaisuuksia, joita paljastetaan hitaasti. Edelleen mies jäikin hyvin salaperäiseksi. Tämä päähenkilö on suurta vaihtelua dekkareiden juopoille, ongelmallisille, paksuille, huonokuntoisille, tai ärsyttäville päähenkilöille. Välillä Pendergast tuntuu itsekin hivenen yliluonnolliselta tyypiltä.

Lue myös: Ihmeiden kabinetti


Kuoleman asetelma, (Still Life with Crows, 2003)
Gummerus, 2010
Suom. Pekka Marjamäki
s. 616

Douglas Preston & Lincoln Child: Ihmeiden kabinetti

Manhanttanille rakennetaan uutta pilvenpiirtäjää, jonka työmaalta tehdään pelottava löytö. Maan alta löytyy hautakammio, jossa on 36 ruumista. Tavallisesta haudasta ei kuitenkaan ole kyse, sillä luurangoista näkee selvästä murhien jäljet. Murhat ovat tapahtuneet yli sata vuotta sitten, eikä poliiseja suuresti kiinnosta asian selvittäminen, josta ei olisi enää hyötyä. Murhaaja kun varmasti on maannut itsekin kuolleena ties kuinka kauan. Kuvioihin ilmestyy kuitenkin pian tapauksesta erittäin kiinnostunut FBI:n erikoisagentti Pendergast, joka päättää selvittää tapauksen. Pendergast hankkii itselleen avuksi erään museon työntekijän, Nora Kellyn, reportteri Smitbackin, sekä ylikonstaapeli O`Shaughnessyn, joka alunperin patistettiin vahtimaan agentti Pendergastia.
Pendergast tovereineen saakin nopeasti paljon selville, mutta he saavat myös huomata, ettei tapauksen tutkiminen ole turvallista, sillä pian löydetään murhattu nainen, jonka kuolema vaikuttaa hyvin samanlaiselta, kuin vanhan hautakammion uhrienkin.

Ihmeiden kabinetti on ensimmäinen suomennettu osa Pendergast -sarjasta.
jälleen löysin sarjan, jonka jatko-osat menevät ehdottomasti lukulistalle. Ihmeiden kabinetissa oli paljon hyvää. Kirjan tunnelma oli hyytävä, kun ei aivan tiennyt onko kirjassa yliluonnollisia piirteitä vai onko kaikille tapahtumille luonnollinen selitys. Kirjan tapahtumapaikat ja historian havina toi kirjaan lisää hyytävää ja mystistä tunnelmaa. Valtava New Yorkin luonnonhistoriallinen museo pitkine hämärine käytävineen on suuressa roolissa kirjassa. Museon valtava arkisto on täynnä pölyttyneitä kummallisia tavaroita, jotka kätkevät varmasti suuret määrät salaisuuksia. Toivottavasti jatko-osissa tutkitaan museon tiloja ja salaisuuksia vielä lisää.

Agentti Pendergast on hahmona täydellinen. Hän nousi jo tämän yhden kirjan perusteella yhdeksi suosikkihahmokseni. Pendergast on salaperäinen, viisas ja ylväs agentti, joka ilmestyy kuin tyhjästä ja tuntuu saavan valtuudet tehdä yksinään mitä haluaa. Hänellä on myös hyvin omalaatuiset metodit selvittää rikoksia ja keskittyä olennaiseen.

Ihmeiden kabinetti ei ole tämän kirjailija kaksikon ensimmäinen kirja, mutta kahta sarjan aiempaa osaa ei ole suomennettu. Ilmeisesti Pendergast ei näissä aiemmissa osissa ollut kuin sivuroolissa. Tämä aiempien osien puuttuminen ei suuresti haittaa. Toki tätä kirjaa lukiessa huomaa, että osan hahmoista kuuluisi olla lukijalle jo tuttuja, kun muistellaan aiempia tapahtumia, mutta sarjaan pääsee loistavasti mukaan tästäkin osasta alkaen.


Ihmeiden kabinetti, (The Cabinet of Curiosities, 2002)
Gummerus, 2009
Suom. Pekka Marjamäki
s. 653