Sini Helminen: Sysi

Seela ja Halla ovat opiskelijoiden pikkujouluissa. Tunnelma on railakas, kunnes yksi juhlijoista löytyy kuolleena. Tässä ei vielä ole mitään erityisen huolestuttavaa, mutta kun opiskelijoita alkaa kuolla enemmänkin, alkaa Seelaa ja Hallaa epäilyttää. Kyseessä ei sittenkään taida olla aivan luonnolliset voimat. Kun yksi kuolleista ilmestyy vaatimaan Seelalta ratkaisua tilanteeseen, on viimeistään aika myöntää tosiasiat ja selvittää tapaukset, vaikka se vaatiikin monenlaisia toimia, kuten soluttautumista larppi-piireihin.

"En ole vielä tottunut Helsingin talven paljauteen, siihen että marraskuu vain jatkuu ja jatkuu, eikä talvi käväise kuin piipahtamassa ihan kuin vain kiusallaan muistuttaakseen siitä, mitä voisi olla."s.52

Sysi on Lujaverinen -trilogian toinen osa. Tämä urbaania fantasiaa tarjoava kirja, jossa kummitukset ja kuolema on päähenkilöille normaalia arkea, on edeltäjäänsä synkempi. Huumori ja hulvattomat hetket, joita ensimmäisessä osassa riitti, on nyt aivan minimaalista. Kyllä sitä tästäkin hieman löytyy, mutta tunnelma on selkeästi vakavampi läpi kirjan. 

Tällä kertaa tarinaa nähdään Seelan lisäksi myös Hallan näkökulmasta, mikä on kiinnostava lisä, sillä hänen vähintään erikoinen elämänsä ansaitsee päästä suureen rooliin. 

Kirjassa on täysin uusi mysteeri selvitettäväksi, joka kulkee mukavasti monimutkaisten ystävyyssuhteiden, ja vielä monimutkaisemman rakkaustarinan ohella. Eniten pidin juoneen upotetuista larppaustapahtumista, sekä arjesta Sepon hautaustoimistolla. 

Syyllisen arvasin aikaisessa vaiheessa, mutta syitä tekoihin en, joten juoni pysyi silti kiinnostavana. Lopun tapahtumat olivatkin sitten yllättäviä, ja lupailevat kiinnostavaa päätösosaa.

Sysi

Myllylahti, 2022

Kansi: Karin Niemi

s.320

Sini Helminen: Veden vallassa

 

Marin äiti on kadonnut vuosia sitten, eikä Kalevalan tarinoista koko ajan höpöttävän isän kanssa eläminen ole kovin helppoa, sillä omituisesta isästä tiedetään jo koulussakin. Koulu onkin nykyään vain valtava piinapenkki kiusaajineen. Sopeutuminen yhtään mihinkään tuntuu jo valmiikis vaikealta, mutta sitten Mari löytää jalastaan suomun! Lähistöllä oleva järvi houkuttelee päivä päivältä enemmän, vaikka isä kuinka varoittelee ja kieltää menemästä lähellekään.

"Uiskentelen pitkin kaislikon reunaa. Kerran kuvittelen tuntevani jonkun katseen selässäni, mutten löydä muuta kuin muutaman ahvenen ja yhden ruman ruutanan. Alan tuntea oloni tyhmäksi."s,121

Veden vallassa on kolmas osa Väkiveriset -sarjasta. 

Tämän sarjan lukeminen on ollut tauolla ihan luvattoman kauan, mutta nyt viimein oli aika palata tämän pariin. Tauko ei onneksi haitannut, sillä tämä on itsenäinen teos, vaikka sarjaan kuuluukin. Uudet hahmot takaavat sen, ettei ole niin vakavaa, vaikkei aiempien osien tapahtumat olisi kirkkaasti muistissa. 

Kirja tarjoaa melko helppolukuisen nykyaikaan sijoittuvan fantasiatarinan, jossa kotimainen mytologia sekoittuu nykypäivän nuorten arkeen. Tällä kertaa seikkaillaan vedenalaisissa maailmoissa, jossa Ahti ja Vellamo asustavat. 

Kirjassa on nopeatempoisia juonenkäänteitä, joiden parissa mielenkiinto säilyy. Koulukiusaaminen tuo kirjaan vakavampaa pohjaa, mutta tarinassa on myös huumoria, joten liian synkäksi tai totiseksi meno ei käy. 

Itse en ole suurin fani tälle "entinen paras kaveri laittaa korkokengät jalkaan ja alkaa pahimmaksi kiusaajaksi" jutulle, jonka ainakin kuvittelen nähneeni jo useissa kirjoissa ja elokuvissa. Se ei kuitenkaan menoa haitannut, sillä muuten näiden nuorten elämä oli oikein kiinnostavaa. Parasta oli kuitenkin hupaisa seikkailu veden alla, siellä tuntui huumorikin kukoistavan, enemmän kuin kuivalla maalla. 

Veden vallassa

Myllylahti, 2018

Kansi: Karin Niemi

s.239

Sini Helminen: Hurme

 

Seela aloittaa opiskelut Helsingissä. Hän saa asua Enonsa luona, tämän hautaustoimiston yläkerrassa sillä ehdolla, että auttaa silloin tällöin hautaustoimiston töissä. Asiat alkavat kuitenkin nopeasti mutkistua, kun he saavat asiakkaakseen Seelan tinder-deitin. Kuolleenakin tuo tyyppi osaa olla varsinainen maanvaiva. Sitten Seela tapaa Hallan, jonka näkeminen saa sydämen tykyttämään. Vastakaikua vaan on varsin vaikea saada.

"Kylmäkiskoisen viikatemiehen lahjomiseen vanha raha on yhtä arvotonta kuin monopolin setelit."s.30

Hurme aloittaa Lujaveriset -trilogian. 

Kirja on urbaania fantasiaa, jossa kauhu ja huumori yhdistyvät juuri sopivalla tavalla.

Pidän siitä, miten Seelasta rakentuu helposti lähestyttävä ja pidettävä hahmo pienillä arkisilla ykistyiskohdilla. Hän ei ole sellainen täydellinen kiiltokuva sankaritar, ei lähelläkään, vaan mukavan rosoinen ja omaääninen tyyppi, jonka ei tarvitse osata kaikkea ensimmäisellä yrittämällä. Myös kirjan muut hahmot, etenkin Seppo ja Halla ovat kiinnostavia. Niin ja tietysti Darth Mau.

Synkkä menneisyys, kuolema ja karmivat aaveet pitävät huolen kauhupuolesta, mutta huumoria ei ole unohdettu, ja useasti synkälläkin hetkellä kirjaan hiipii sopivan koominen vivahde, joka ei kuitenkaan lyö yli. 

Kirja on kaikessa koukuttavuudessaan hyvin nopealukuinen. On pakko saada tietää lisää kirjassa vihjailtavista asioista, selvittää, kuka on kaiken takana ja miksi, sekä ihan vaan tietää miten kaikkien käy kun he päätyvät näihin vauhdikkaisiin tapahtumiin, joissa saatetaan asettakin kaivata...

Hurme

Myllylahti, 2021

Kansi: Karin Niemi

s.324

Sini Helminen: Kiven sisässä

 

Maaseudulla asuva nörttipoika Pekko, joutuu täysin uuden tilanteen eteen, kun vanhemmat ilmoittavat muutosta Helsinkiin. Uusi koulu, uudet tutut, onneksi tietokoneelta löytyy tuttu ja turvallinen Minecraft.

Vaikka Pekko arvasi, että uusia asioita on vastassa, ei hän voinut kuvitellakaan kuinka suuria muutoksia uusi asuinpaikka toisi tullessaan. Yllättäen hänellä on monta hyvin kummallista ystävää, muut eivät häntä sitten juuri huomaakkaan, aivan kuin hän olisi näkymätön. Lisäksi kuvaan astelee sukulaisia, joista hän ei ole kuullutkaan, ja mummon kuolemasta selviää jotakin hyvin pelottavaa.

"On Sellainen olo, kuin olisi luullut olevansa supermies, mutta huomaisi, ettei osaakaan lentää vaan on vain tavallinen idiootti seisomassa kadulla kalsarit vaatteiden päällä."s.76

Kiven sisässä on toinen osa neliosaisesta Väkiveriset -reaaalifantasiasarjasta. Kirja on itsenäinen jatko-osa, ja päähenkilö on uusi. 

Suomalainen mytologia kohtaa jälleen nykypäivän teinin arkimaailman. Mukaan mahtuu huumoria, paljon vauhtia, liuta mytologian hahmoja, runsaasti viittauksia kirjoihin ja elokuviin ja jopa rakkautta. 

Suomalaiseen mytologiaan mahtuu paljon minulle entuudestaan tuntematonta. Nämä tässä kirjassa esiintyvät vuorelaiset esimerkiksi olivat minulle ihan uusi tuttavuus. Tämä onkin varsin mukava tapa tutustua tuntemattomiin mytologian olentoihin, sillä tämä sarja tekee sen rennosti, ja tarjoaa hyvin tuoreen tuntuisen ja menevän tarinan. Toki kirja tarjoaa vain hyvin pienen pintaraapaisun näistä mytologian asioista, sillä myös teinin arki ja Minecraftin pelaaminen saavat suuren roolin kirjassa. Pitkiä, tarkkoja ja ykistyiskohtaisia taruja on siis turha odottaa.

Periaatteessa kirjassa on kaikki mitä tarvitaankin. En kuitenkaan pitänyt siitä läheskään niin paljon kuin ensimmäisestä osasta. Alku lähti käyntiin hieman kangerrellen. Hidas alku tarkoitti sitä, että kirjan loppupuolelle olikin sitten ladattu kaikki mitä aiemmin ei oltu ehditty sanoa, sillä kirja ei ole kovin pitkä.

Lue myös: Kaarnan kätkössä

Kiven sisässä

Myllylahti, 2017

Kansi: Karin Niemi

s.231

Sini Helminen: Kaarnan kätkössä

17-vuotiaalla Pinjalla on kaikki hyvin. Koenumerot kymppejä, tulevaisuus lääkiksessä, upea poikaystävä ja hyvä ystävä, kunnes eräänä päivänä hän saa tekstiviestin, joka muuttaa kaiken. Ei ole enää poikaystävää, kaveria, eikä hyviä numeroita. Pinja sulkeutuu kotiin murehtimaan elämäänsä, jolla ei enää tunnu olevan suuntaa.
Sitten äiti puuttuu asioiden kulkuun ja Pinjan elämä muuttuu yhdeksi myllerrykseksi. Kesätyöpaikka, ja kaunis Virve tuovat Pinjan elämään jotakin aivan uutta. Mutta silti Pinjasta tuntuu kuin hän sekoaisi. Hän nimittäin uskoo näkevänsä näkyjä, kun omituinen Tuulia ilmestyy kuvioihin ja väittää pinjan suonissa virtaavan metsänneidon verta.

""Siis väitätkö sä olevas joku kansanperinneolio? Joku tuulenhenki?" keskeytän hämmentyneenä. "Jestas, jos tää on mun aivojen sepitettä, niin miksen mä olis voinu keksiä homeisen Kalevalan sijaan vaikka jotain törkeän komeaa satuprinssiä.""s.52

Kaarnan kätkössä aloittaa Väkiveriset -sarjan, joka on neliosainen reaalifantasiasarja.
Kaarnan kätkössä esittelee juuri ylioppilaaksi valmistuneen Pinjan. Murheet tulevaisuudesta ja omasta seksuaalisuudesta, kiistat vanhempien kanssa ja itsensä löytäminen ovat suuria aiheita tässä kirjassa, mutta sitten mukaan on heitetty myös fantasiaa. Suomen mytologia tunkeutuu tavalliseen arkeen, ja tekee siitä entistä kiinnostavampaa.

kirjan dialogit ovat puhekieltä. Itse pidän enemmän kirjakielellä kirjoitetuista dialogeista, mutta tähän tottui nopeasti, sillä kirjan juoni veti heti mukanaan, ja dialogit sulautuivat tarinaan loistavasti ja kuljettivat sitä kiinnostavasti eteenpäin. Kaarnan kätkössä on melko lyhyt kirja, mutta riittävän pitkä esitelläkseen kaikki henkilöt hyvin. Kaikki tapahtuu kirjassa nopeasti, eikä paikoilleen jäädä jumittamaan hetkeksikään. Vauhtinsa takia juoneen mahtuu paljon mytologian olentoja ja niiden tapoja.

Tässä kirjassa oli juuri sopivasti vauhdikkaita tilanteita, mytologiaa, sekä huumoria. Monet tilanteet saivat hymyn huulille, sillä Pinja onnistuu päätymään kaheleihin tilanteisiin. Lisäksi kirjasta löytyy paljon viittauksia musiikkiin ja kirjallisuuten. Oli hauska bongailla tekstistä viittauksia tuttuihin kirjoihin ja kappaleisiin.

Kaarnan kätkössä
Myllylahti, 2017
Kansi: Karin Niemi
s.220