lauantai 26. huhtikuuta 2014

Sarah Dunant: Reunalla


Elizabethin seitsemän vuotta kestänyt suhde Tomiin on päättynyt ja hän asuu yksin isossa asunnossaan Lontoossa. Hän päättää uppoutua kunnolla töihinsä ja ottaa käännettäväkseen tsekkiläisen trillerin, jonka kääntämisellä on kiire, sillä siitä kaavaillaan suurmenestystä USA:ssa.
Kirja on väkivaltainen, mutta kuitenkin vaan kirja. Vai onko? Kun kirjasta tutut väkivaltaisuudet alkavat tapahtua oikeassa elämässä ja kohdistuvat Elizabethiin, alkaa hänen kamppailunsa eloon jäämisestä.

Reunalla tarttui mukaani vanhempieni kirjahyllystä. Takakannen teksti oli niin kiinnostava. Aikaisemmin en ollut edes kuullut tästä kirjasta, enkä muistaakseni kirjailijastakaan. Reunalla oli niin hyvä kirja, että jos kirjailijan muuhun tuotantoon törmään, voisin hyvin lukea.
Parasta kirjassa oli jännitys. Törmään harvoin kirjoihin, jotka saavat kylmiäväreitä kulkemaan, mutta tämä kirja oli mielestäni oikeasta jännittävä. Elizabethin pelko oli käsinkosketeltavaa ja tapahtumat olivat todella aitoja, vaikken niihin pysty mitenkään samaistumaan, kaiken voi nähdä edessään selvästi. Tosin heikkohermoisimmat voi menettää yöunensa. ;)
Juoni pysyi mielenkiintoisena loppuun asti, enkä minä ainakaan arvannut miten lopussa kävisi. Dunant on keksinyt monenmoisia käänteitä kirjaan ja se koukuttaa hyvin. Kirjan ensimmäiset sivut saivat minut kyllä epäröimään, että onkohan tämä nyt edes lukemisen arvoinen, mutta onneksi se muuttui hyvin pian, kun vaan pääsi vauhtiin.

Suurimman osan ajasta kirjan tapahtumat sijoittuvat vain Elizabethin taloon ja muita henkilöitäkään ei kovin tarkasti esitellä. En tähän kuitenkaan kaivannutkaan sen enempää liikettä, kun kirja ei tylsäksi käynyt missään vaiheessa.
Vuodenaika kirjassa on talvi, mutta ehkä nämä valoisat kesäiset illat sopivat minulle paremmin tämän kirjan lukemiseen, kuin pimeät ja kylmät talvi-illat, jolloin en varmaan uskaltaisi kirjaa edes yksinäni lukea. :D Kuitenkin suosittelen lukemaan, jos haluaa vähän jännitystä lukuhetkiin. Vaikka eihän tämä kaikkia varmasti onnistu pelottelemaan yhtään.


Reunalla, (Transgressions, 1998)
Gummerus
Suom. Pertti Koskela
s. 453
Kansi: Susanna Koivuneva

maanantai 21. huhtikuuta 2014

11. Kysymyksen haaste

Blogiini oli ilmestynyt kaksi haastetta, joten yhdistän ne nyt yhdeksi ja vastaan molempiin tässä samassa postauksessa. Haasteet lähettivät Mai Laakso Kirjasähkökäyrästä ja Noanna Noannan kirjablogista. Kiitos! :)
Tässä vielä ohjeet.

1. Jokaisen haastetun pitään kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Haaste tulee laittaa eteenpäin 11 bloggaajalle, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa, kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa minusta.

1. Opiskelen visualistiksi.

2. Olen eläinrakas ja minulla on kokoajan eläinkuume, mutta olen onnistunut malttamaan mieleni ja olemaan adoptoimatta kaikkia kodittomia pikkuisia.

3. Seuraan televisiosta Salattuja elämiä, ja nyt myös Nymfejä.

4. Opiskelen espanjaa ja viroa. Tällä hetkellä kumpaakin ilman kursseja ihan vaan kotona, mutta aikaisemmin olin myös kursseilla.

5. Rakastan pitkiä kävelylenkkejä.

6. Inhoan juoksemista.

7. Tykkään syödä nuudelit syömäpuikoilla ja se onnistuu jo yhtä nopeasti kuin haarukallakin.

8. Pidän vesisateesta, kun olen vanhempieni luona ja saan nauttia sen tuoksusta ja sen katselemisesta, mutta inhoan sitä, kun on pakko mennä jonnekkin.

9. Juhlin todella mielelläni, sillä baariin valmistautuminen hienoilla bilevaatteilla on aina hauskaa.

10. Olen täysin koukussa Pinterestiin ja käyn päivittäin etsimässä sieltä vähintään muutama ihanaa kuvaa.

11. Tatuointikuumeeni on myös korkealla. Tällä hetkellä niitä on kolme, nilkassa, kyljessä ja ranteessa.

Noannan kysymykset

1. Millä kolmella sanalla kuvailisit itseäsi?
Ujo, herkuttelija ja tutussa seurassa hyvin puhelias.

2. Millä kyvyllä osallistuisit Talent-kilpailuun?
Paha kysymys. Nyt ei tule yhtään sellaista taitoa mieleen. :D

3. Minkä elokuvan olet nähnyt viimeksi ja mitä pidit siitä?
Viimeksi katsoin Nälkäpeli -Vihan liekit elokuvan, se oli hyvä, mutta ärsyttää kun kolmatta osaa pitää odotella, sillä elokuva loppui kesken jättäen paljon selviämättömiä asioita jälkeensä. Olen kyllä lukenut koko trilogian kirjoina, joten suurena yllätyksenä tapahumat eivät tule.

4. Mistä sait idean bloggaamiseen?
Halusin kirjoittaa muistiin ajatuksia kirjoista, jotta en unohtaisi niitä heti ja blogi oli siihen tarkoitukseen paras. Kaveripiirissäni muut eivät juurikaan lue, joten on myös mukavaa keskustella kirjoista täällä muiden niistä kiinnostuneiden kanssa ja saada lukuvinkkejä. :)

5. Jos saisit valita minkä tahansa kirjan miljöön tai maailman, mihin muuttaisit?
hmm. Voisin asua niin kauhean monessa paikassa, Humisevan harjun ihanat vanhat rakennukset houkuttelisivat kovasti, mutta niin kyllä houkuttelee Koiratytöistä tutun kokki Reginan asunto, joka varmasti on aina täynnä ruokaa. ;)

6. Suunnitteletko mielelläsi elämää eteenpäin vai katsotko mieluummin, mitä se tuo tullessaan?
 Rakastan suunnittelua ja varsinkin haaveilua. On kuitenkin kiva, että tapahtuu myös yllättäviä asioita.

7. Jos sinun pitäisi valita loppuelämäksesi vain lukeminen tai kirjoittaminen, kumman valitsisit?
Lukemisen. Kirjoittamisesta, kun ei tahdo tulla mitään jos välillä ei saa karata kirjan pariin.

8. Milloin viimeksi tutustuit uuteen ihmiseen?
Muutama viikko sitten tutustuin moneen ihmiseen, kun aloitin työssäoppimisen uudessa työpaikassa.

9. Bravuurisi keittiössä?
Nakkipiilot. Niitä kun voi kehitellä niin monenlaisiksi, sen mukaan mitä kaapista löytyy ja aina ne maistuvat niin minulle, kuin vieraillekkin.

10. Onko sinulla jo suunnitelmia kesäksi?
 On. Suunnitelmissa on paljon retkeilyä, niin laavulla, kuin teltassakin, sekä tietysti paljon kirjoja.

11. Mikä tekee sinut onnelliseksi?
Todella monet asiat teekevät minut onnelliseksi. Hitaat aamut, kun ei ole kiire minnekkään ja saa juoda teetä ja lukea kirjoja monta tuntia, ennen varsinaista nousemista, kävelylenkit upeissa maisemissa ja kissani Hemmo ovat tuollaisia arkisia asioita, jotka tekevät minut todella onnellisiksi.

Main kysymykset

1. Lempielokuvasi ja miksi se on niin ihana?

2. Lempivuodenaikasi ja tietysti selostus tykkäämiselle.
Kesä, silloin kaikki on niin täynnä toivoa ja paljon iloisempia, kuin muulloin. Kesävaatteisiin pukeutuminen on myös ihanaa.

3. Minne matkustaisit, jos se olisi nyt mahdollista?
Lähtisin Espanjaan tain Viroon. Jäisin pidemmäksi aikaa, jotta ehtisin oppia hieman lisää kieltä paikanpäällä.

4. Mitä kirjoja ottaisit matkalukemiseksi?
Dekkareita ja hömppää, en mitään liian vakavaa tai liikaa ajatusta vaativaa.

5. Onko sinulla lemmikkieläin? Kerro lemmikkieläimesi jostakin tempauksesta.
Minulla on kissa Hemmo. Pari viikkoa sitten heräsimme poikaystäväni kanssa kauheaan molskahdukseen ja kolinaan. Kun menimme katsomaan juoksi Hemmo litimärkänä vastaan. Hän oli hypännyt kirjahyllyn päältä akvaarion päälle, jolloin kansi ei enää kestäny vaan Hemmo molskahti aamu-uinnille.

6. Oletko mukana vapaaehtoistoiminnassa? Missä haluaisit olla mukana?
En ole, mutta jonkinlainen eläinten parissa työskentely olisi kivaa.

7. Järvi vai meri? Kerro lähemmin.
Tunnelmallinen pieni järvi kauniissa paikassa, jossa olisi hiljainen uimaranta.

8. Kuinka moneen kirjahaasteeseen osallistut tänä vuonna ja mitkä ne ovat? Joko olet aloittanut haasteisiin lukemisen?
En ole osallistunut varsinaisesti yhteenkään, mutta haastan itse itseäni epävirallisesti usein. Tällä hetkellä ainakin haluan tutustua kirjailijoihin joita en ole aijemmin lukenut ja eri maiden dekkari kirjallisuuteen.

9. Mitä kotityötä inhoat ja miksi?
Inhoan lattioiden pesemistä, sillä silloin tuntuu, kuin kaikki tavarat olisivat kokoajan tiellä, ihan sama minne niitä yrittää siirtää.

10. Mitä tekisit, jos et lukisi koskaan kirjoja?
Luultavasti etsisin koukuttavia Tv sarjoja niiden tilalle.

11. Taikasauva siirtyi sinulle ja voit toivoa yhden toivomuksen, joka on ?
Ihana rauhallinen omakotitalo, jossa lampaat, kanat ja pikku ankka tepastelisivat pihalla. :D

Haastetta en laita eteenpäin, kun on taas niin monet blogit kiertänyt.

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Anna-Leena Härkönen: Ei kiitos


Ei kiitos kertoo vuosia naimisissa olleistaa Helistä ja Matista. Heli rakastaa Mattia edelleen suuresti, mutta ei saa tätä enään sänkyyn kovinkaan usein tai ilman tappelua ja itkua. Mattia tuntuu kiinnostavan enään tietokone ja sotapelit. Hiljaiselo johdattaa Helin tekemään asioita, joita hän on vältellyt.

Luin ensimmäistä kertaa tälläisen Miki kirjan. Pikkuisen kirjan lukemiseen tottui nopeasti ja oli ihan mukavaa, ettei kirja painanut paljoa. Mielestäni tämä ei kuitenkaan tavallista kirjaa voita, sillä rakastan varsinkin vanhojen kirjojen tunnelmallisuutta, tuoksua ja muotoa. :D
Mutta itse kirjaan. Ihmettelen kovasti miten tälläisesta aiheesta saa tehtyä näin loistavan kirjan. Kirjassa keskitytään muutaman ihmisen elämään ja ajatuksiin, joten heihin pääsee kunnolla tutustumaan. Härkösen kirjoitustyyli ja varsinkin henkilöiden väliset dialogit elävöittävät koko kirjan, ja tekee siitä hyvin uskottavan ja aidon oloisen. Hahmot pystyy hyvin kuvitella oikeaan elämään, sillä he eivät ole täydellisiä sankareita, vaan myös virheitä löytyy.
Kirja tarjosi minulle juuri sitä mitä odotinkin, tavallista elämää, ilman suuren maailman seikkailuja, eli taattua Härköstä.
Kirja on nopealukuinen ja koukuttava, kirja sopiikin mielestäni mihin vuodenaikaan ja paikkaan vaan, eikä liikaa ajatusta tarvita mukaan.
Kirjasta tehtyä elokuvaa en ole vielä nähnyt, mutta kuulostaa hyvältä ainakin kirjan perusteella, joten katsottavavien listalle menee.

Akvaariorakkautta, Avoimien ovien päivä, Onnen tunti, Juhannusvieras

Ei kiitos
Otava, 2008
s.540
Kansi: Anu Ignatius

torstai 17. huhtikuuta 2014

Leena Lehtolainen: Paholaisen pennut


Paholaisen pennut on kolmas osa Hilja Ilveskero -sarjasta.

Hilja työskentelee liikemies Usko Syrjäsen tulevan nuoren venäläisen morsiamen Julia Gerboltin henkivartijana. Hän yrittää päättää keneeen kannattaa luottaa, mutta ei luota oikein kehenkään. Hän kohtaa rakastettunsa David Stahlin, yrittää saada Syrjäsen apurin ja hänen väliseen suhteeseen selvyyttä ja selvittää Davidin ystävän Jaan Randin menneissyyttä.
Hänellä on myös vaikeaa ihmisten kanssa joihin luotaa. Hiljalle tärkeäksi muodostunut ystävyyssuhde poliisi Teppo laition kanssa on loppumassa, sillä Laitio pyytää Hiljan apua. Myös Hiljan isä on vapautumassa vankilamielisairaalasta ja Hilja pelkää sisarensa Vanamon puolesta.

Nyt on viimeinenkin Hilja Ilveskero -sarjan osa luettu, voisi kai sanoa, että onneksi. Sarja ei ollut minun mieleeni, mutta luin kaikki osat, jotta sain kunnollisen loppu ratkaisun ja tietää minua sarjassa kiinnostaneen asian, eli kuka on hyvis ja kuka pahis.
Paholaisen pennut oli mielestäni liian samanlainen, kuin aikaisemmatkin osat. Ilves vertaukset ja unet alkoivat ärsyttää jo ensimmäisessä osassa ja ne jatkuivat myös tässä. Henkilöt olivat epäuskottavia, enkä päässyt eläytymään kirjaan, sillä kaikki oli niin sekavaa ja koko juoni levällään loppuun asti. Lopussa iski vielä suuri pettymys. Tämänkö takia luin kaikki kolme kirjaa, joista en pitänyt? Olen huono lopetamaan kirjan kesken, sillä aina minua kuitekin kiinnostaa miten kaikki päättyy.

En tästä arvostelusta kovin pitkää nyt kirjoita, sillä suurin tunne on helpotus, kun lukematon viimeinen osa ei enää kummittele lukulistalla. Minua ärsyttäviä asioita voisin alkaa kuvailemaan tarkasti, mutta parempi siirtyä lukemaan uutta kirjaa ja unohtaa tämä, joka lukuiloa vähän latisti.

HenkivartijaOikeuden jalopeura


Paholaisen pennut
Tammi, 2012
s. 415
Kansi: Markko Taina

torstai 3. huhtikuuta 2014

Belle De Jour: Puhelintytön salaiset seikkailut


Belle De Jour on lontoolaisen luksusprostituoidun tekemistä nettipäiväkirjamerkinnöistä koottu kirja.
Belle on hyvin koulutettu, mutta työtä ei silti ole tarjolla. Hän päätyy muutaman mutkan kautta myymään itseään, mutta ongelmaksi muodostuu työn yhdistäminen yksityiselämään. Mitä kertoa vanhemmille ja miesystävälle, sekä ystäville?

Kirja vaikutti todella mielenkiintoiselta. Erikoinen aihe, takakannessa lupailut sinkkuelämää-sarjan ja Bridget Jonesin samankaltaisuudesta ja vielä ihan kiva kansikin. Kirjan sisältö itsessään jätti minuun vaisumman kuvan. Oli mielenkiintoinen kokemus lukea Bellen päiväkirjakatkelmia, mutta itse pidän enemmän kirjoista joissa on selkeä juoni. Lukisin tälläistä ennemmin blogissa, joka tämä alunperin onkin, sillä kirjassa odotan aina yhtenäistä tarinaa kunnon lopetuksella.

Kirjan seksikohtaukset oli mielestäni hyvin opettavaisen oloisesti kirjoitettu. Erityisiä tunteita ei minulle välittynyt, mutta se ei kai ole tarkoituskaan, kun Belle kuvailee työtään. Työ työnä ja ja muu elämä erikseen. Belle kuvailee aika ronskein sanoin erilaisia asentoja ja tapoja harrastaa seksiä. Jos kuvittelet tarkan kuvauksen nyrkkinainnista ahdistavan, ei kirja ehkä ole se paras mahdollinen, sillä Belle kyllä paljastaa.

Henkilöistä puhutaan salanimillä, mutta siihen tottuu nopeasti, kunhan oppii muistamaan kuka on kuka. Belle itse on hahmona hauska. Hänen mielenkiintoisen kerrontatavan ansiosta kirjan jaksaa lukea loppuun asti, vaikka jossain vaiheessa itselleni tuli fiilis, että kirja alkaa toistaa itseään.


Puhelintytön salaiset seikkailut (The Intimate Adventures of a London Call Girl, 2005)
Bazar, 2005
s. 348