Hemingwayn naiset kertoo Maijasta, eronneesta kirjastonhoitajasta ja Kaisasta joka on jo iäkkäämpi paljon elämää nähnyt nainen. He tapaavat toisensa Kaisan kotitalon edessä, kun Maijaa heikottaa ja pian he ystävystyvät. Heitä yhdistää kirjallisuus ja kysymykset vanhenemisesta. Heidän keskustelunsa pyörivät suurimmaksi osaksi vanhenemisen ja Hemingwayn ympärillä.
Hemingwayn naiset oli mukaansatempaava kirja ja luinkin sen todella nopeasti. Maijan ja Kaisan keskustelut olivat kirjoitettu niin, että kummankin mielipiteet nousivat todella vahvasti esille. Vaikka Maija olikin hahmona hieman alistuva, tulivat hänenkin mielipiteet loppua kohden selkeämmiksi. Kirjassa ei erityistä juonta ollut, vaan se eteni erilaisten keskusteluiden ja ajatusten mukana. Keskusteluiden välillä tapahtui pieniä asioita, jotka eivät vaikuttaneet kovinkaan erityisiltä tai tärkeiltä.
Lopun tapahtumissa olisin toivonutkin hieman laajempaa kerrontaa, kun tapahtui kuitenkin suuri asia, niin se tuntui hieman liian nopeasti käsitellyltä. Myös Hemingwayhin liittyvä asia kirjassa voisi edetä jotenkin edes pidemmälle. Muutama muukin omituinen nopeasti mainittu asia jäi häiritsemään, kun odottaa, että asia selviäisi myöhemmin, muttei asiaan enää palatakaan ollenkaan.
Kaisan ja Maijan lisäksi kirjan hahmoihin kuuluu Kaisan naapuri, kirjaston työntekijöitä, sekä muutamia sukulaisia. Heihin ei kuitenkaan keskitytä erityisemmin, muuta kuin muutamissa keskusteluissa.
En ole lukenut yhtään Hemingwayn kirjaa, mutta tämän kirjan luettuani tekee taas mieli kokeilla jossain vaiheessa lukaista yksi. Joistain Hemingwayhin liittyvistä keskusteluistakin olisi voinut saada enemmän irti jos olisi ollut lukenut hänen kirjojaan, mutta ei se haitannut lukemista yhtään vaikken ollutkaan.
Gummerus, 2007
s.264
Kansi: Jenni Noponen