Salla Simukka: Tästä kaikki alkaa

 

Nova ja Isla ovat ostaneet unelmiensa talon keskeltä metsää, mutta edes se ei riitä korjaamaan heidän suhdettaan. He eroavat. Nova keskittyy kuvitustöihinsä ja Isla väitöskirjaansa. Nova on helpottunut heidän päätöksestään, mutta tunne ei kestä kauaa, sillä pian hän huomaa Islan käyttäytyvän kuin he eivät olisi käyneet keskustelua lainkaan. 

Kummallisemmaksi tilanne käy kun Nova huomaa omituisia asioita talossa. Hedelmät homehtuvat vauhdilla, ötökät valtaavat taloa... Novasta tuntuu kuin talo yrittäisi kertoa hänelle jotakin. Mitä kamalaa menneisyydestä löytyykään.

"Isla oli kävellyt Novan elämään juuri oikealla hetkellä, kaksi vuotta Eetusta eroamisen jälkeen. Nova oli ehtinyt toipua edellisestä suhteesta mutta ei ollut vielä siirtynyt kokonaan erilaiseen elämänvaiheeseen, esimerkiksi toiseen maahan. Isla oli tullut, tarttunut hänen käteensä ja antanut syyn pysyä aloillaan."s.62

Tästä kaikki alkaa on pieni, nopealukuinen ja hyvin intensiivinen kirja. Noin 170 sivuisen kirjan lukee ahmien. 

Kirja on kauhulla sävytetty tarina erosta. Pidin kauhuelementeistä, siitä kuinka talon historia pikku hiljaa punoutui osaksi tarinaa. Hyviä olivat myös eroa koskevat ajatukset. Kauhun painostava tunnelma hiipi sopivassa vauhdissa mukaan tarinaan.

Olen edelleen enemmän sellaisten perinteisempien, arkisempien kauhutarinoiden ystävä. Tästä kaikki alkaa leikittelee paljon sellaisilla tarinoilla, joista lukijan on itse pääteltävä mikä on totta ja mikä kuviteltua, ja miksi nämä kummalliset asiat tapahtuvat, mutta lopussa kaikki selviää minullekin tarpeeksi selkeällä tavalla.

Tästä kaikki alkaa

Tammi, 2022

s.169

Salla Simukka: Musta kuin eebenpuu

Lumikki Anderssonilla on ollut rankka vuosi takana, mutta pikkuhiljaa elämä alkaa palautua normaaliksi ja kaiken yksinäisyyden keskelle on tullut jopa poikaystävä Sampsa. Sampsan myötä Lumikki päättää kokeilla myös uutta harrastusta. Hän osallistuu koulun joulunäytelmään, jossa hän esittää Lumikkia.
Eräiden näytelmätreenien jälkeen Lumikki löytää taskustaan kirjeen. Kirje on ahdistava. Lumikki järkyttyy, mutta päättää pitää sitä vain huonona pilana. Pian kirjeitä alkaa kuitenkin tulemaan enemmän ja niiden kirjoittaja tietää Lumikista selvästi asiota, joita kenenkään ei kuuluisi tietää. Kirjoittaja tuntuu tietävän enemmän, kuin Lumikki itse.

Musta kuin eebenpuu on kolmas ja viimeinen osa Lumikki -trilogiasta.
Viimein oli aika saada selvyys kaikkiin kysymyksiin ja salaisuuksiin, joita ehti syntyä kahden ensimmäisen osan aikana. Kaikki paljastuikin rytinällä ja vauhdilla, niin kuin epäilinkin. Tätä ei tosin ollut vaikea päätellä, kun koko sarja oli alusta loppuun vauhdikasta kerrontaa.

Lumikki -trilogia on hyvin suunniteltu kokonaisuus. Kaikkien kolmen kirjan parissa viihtyi, vaikka toinen osa oli näihin kahteen muuhun verrattuna huonompi. Oli mukavaa, että kolmannessa osassa oltiin taas Suomessa. Joulunajasta huolimatta tunnelmallista joulua tässä ei kyllä odotettu, vaikka joulunäytelmää valmisteltiinkin ja joululahjojen ostoa tuskailtiin.

Lumikki -trilogia vakuutti minut siitä, että myös nuorten aikuisten kirjallisuudesta löytyy mahtavaa luettavaa. Taidan uskaltaa tästä lähin tarttua muihinkin YA-kirjoihin rohkeammin.


Musta kuin eebenpuu, 2014
Tammi
Kansi: Laura Lyytinen
s. 192

Salla Simukka: Valkea kuin lumi

Lumikki Andersson haluaa talven vauhdikkaiden tapahtumien jälkeen ottaa omaa aikaa. Hän päättää matkustaa Prahaan ja nauttia nähtävyyksistä.
Rauhallinen loma ehtii tuskin alkaakkaan, kun Lumikin eteen astelee nuori nainen, joka väittää olevansa hänen siskonsa.
Lumikki päättää selvittää perheensä salaisuudet ja totuuden Zelenkasta, naisesta joka voi olla hänen sisarensa. Zelenka on kuitenkin erittäin salaperäinen ja Lumikki päätyy taas seikkailuun, joka johdattaa hänet hieman liian lähelle pelottavaa uskonlahkoa, jolla ei tunnu olevan hyvät aikeet.

Valkea kuin lumi on toinen osa Lumikki -trilogiasta.
Tämä toinen osa ei ollut ihan yhtä hyvä, kuin ensimmäinen, mutta hyvä tämäkin oli. Viihtysin enemmän Suomen puolella, kuin Prahassa, jossa tarina tuntui perustuvan vähän liiaksi sattumien varaan, joita tapahtui turhan paljon. Kaikkien sattumien takia tämä kirja ei tuntunut yhtä uskottavalta, kuin ensimmäinen osa.

Vauhtia riitti kuitenkin tässäkin kirjassa, eikä tylsää hetkeä ehtinyt tulemaan missään vaiheessa. Lumikin perheen salaisuudet jäivät edelleen arvoitukseksi, joten odotettavaa onkin paljon viimeiselle osalle, jossa ilmeisesti kaikki paljastuukin sitten rytinällä, kun noita salaisuuksia tuntuu olevan. Ainakin toivon, että kaikki paljastuu lopulta, ettei niitä tarvitse jäädä pohtimaan.

Lumikki on hahmona kiinnostava, joten vaikka tässä nyt oli mielestäni vähän huterampi tarina, riitti mielenkiintoista luettavaa koko kirjan verran. Lumikin hahmosta kerrottiinkin lisää. Koulukiusaamista avattiin enemmän, sekä lukijalle paljastettiin lisää pieleen menneestä rakkaudesta, joka vilahteli jo ensimmäisessä osassa.


Valkea kuin lumi, 2013
Tammi
Kansi: Laura Lyytinen
s. 237

Salla Simukka: Punainen kuin veri

Lumikki Andersson opiskelee ilmaisutaidon lukiossa Tampereella. Hän viihtyy omissa oloissaan ja on vakaasti päättänyt keskittyä vain omaan elämäänsä ja olla sotkeutumatta toisten asioihin. Pian hän kuitenkin törmää koulun pimiössä näkyyn, joka sotkee hänet väkisin mukaan vauhdikkaaseen ja erittäin vaaralliseen sotkuun. Pimiössä kuivuu viidensadan euron seteleitä. Vesi on värjäytynyt verestä. Joku on selvästi pessyt rahat. Kenelle rahat kuuluvat ja kenen vereen ne ovat sotkeutuneet?
Kun Lumikki saa selville rahojen pesijät, hän päätyy auttamaan heitä selvittämään rahojen salaisuuden.

Punainen kuin veri on ensimmäinen osa Lumikki -trilogiasta.
Kirjassa mentiin vauhdilla eteenpäin, eikä pysähdytty pitkiksi ajoiksi miettimään. Kirja olikin luettava nopeasti. Ei sitä voinut jättää pitkäksi aikaa lukemattakaan, kun kokoajan tuntui olevan joku jännittävä kohta kesken.

Lumikki -trilogia on nuorille aikuisille suunnattu dekkarityylinen -sarja. Kirja sopii varmasti hyvin sellaisillekkin lukijoille, jotka eivät aivan perinteisitä dekkareista nauti. Poliisien tai salapoliisien työskentelyä tässä kirjassa ei nimittäin ole. Päähenkilö, joka juttuja päätyy ratkaisemaan on lukioikäinen Lumikki, joka majailee yksin pienessä yksiössään. Lumikki onkin mielenkiintoinen päähahmo monine taitoineen ja salaisuuksineen, jotka eivät vielä tässä osassa paljastuneet. Paljon odotettavaa jätettiin siis muihin osiin.

Paikoin kirja tuntui etenevän turhankin nopeasti, kun on lukenut hidastempoisempia kirjoja, joissa tunnelmoidaan joidenkin kohtausten keskellä pitkiäkin aikoja. Tämä kirja oli kuitenkin iloinen yllätys, sillä en selvittänyt sarjasta mitään etukäteen ja olen luullut aika kauan, että sarja on fantasiakirjallisuutta.


Punainen kuin veri, 2013
Tammi
Kansi: Laura Lyytinen
s. 265