Andrew on korviaan myöten ihastunut Josh Royhin, eliittikoululaiseen ja Nokisiipi -jengin johtajaan. Niinpä Andrew odottaa parasta kesää ikinä, kun hänen isänsä kutsutaan Joshin kotiin töihin, ja Andrew pääsee mukaan. Joshin sisko Penelope on joutunut näkemään koko kaupunkia kuohuttaneen murhan, ja nyt tyttö on aivan poissa tolaltaan.
Kesä etenee nopeasti upealla huvilalla, ja pikku hiljaa niin nuorten kuin aikuistenkin salaisuudet alkavat selvitä.
"Andrew ei sanonut mitään. Hän siveli altaan sinistä pohjaa sormenpäillään, Penelope erotti sen juuri ja juuri kuuttomassa yössä. Heidän välillään oli ainakin kaksi jaardia. Penelope oli villipeto, ja Andrew yritti olla kesyttäjä, mutta häntä ei kesytettäisi."s.72
Kesämyrsky kiinnosti monestakin syystä, eliittikoululaiset, upea huvila, selvittämätön murha ja henkilöt joilla on paljon salaisuuksia. Kaikki tämä kuulosti hyvältä. Lisäksi kirja on ulkoisestikin niin tyylikäs, että houkutus tarttua siihen on suuri.
Kirjan alussa olin heti varpaillani ja pohdin, että onkohan tämä sittenkään minua varten, kun alettiin puhua lentureista, joilla varakkaammat ihmiset liikkuivat. Minua ei nimittäin jaksa kiinnostaa juurikaan minkäänlaiset koneet tai vempeleet. Tämä ei ehtinyt huolestuttaa kauaa, sillä lenturit jäivät nopeasti taka-alalle ja eliittinen huvilaelämä alkoi.
Kirjan tarina kulki polveillen. Asioista vihjailtiin paljon kertomatta suoraan totuutta lukijalle. Välillä tuntui, että seuraavaa tiedonmurua sai odottaa ikuisuuden, mutta kyllähän kaikki sitten lopulta paljastettiin. Kirjan polveilevaa ja kaunista kieltä on mukava lukea, ja olihan tässä sellaista kiinnostavaa synkkyyttä.
Kirjan hahmot ovat vielä lapsia ja nuoria, vaikka lukiessa ei siltä tuntunutkaan, kun koko ajan oli menossa hurjat valtataistelut ja manipulaatiot. Kirjan tapahtumat menevätkin aika hurjiksi välillä. Hahmot ovat hyvin laskelmoivia pohdiskelijoita, ilkeitäkin.
Kesämyrsky
WSOY, 2020
Kansi: Riikka Turkulainen
s.285
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti