Charlie ei pidä joulusta. Etenkin juuri lähestyvä joulu tuntuu vastenmieliseltä. Poikaystävä on jättänyt hänet, äitikään ei ole jouluna kotona ja lopulta asuntokaan ei ole asumiskelpoinen. Charlie joutuu evakkoon serkkunsa luo maaseudulle. Lontoon melun jättäminen taakse maaseutuloman takia ei kuulosta kivalta, etenkään kun serkku pyörittää koirahotellia.
Pian Charlie huomaaki viettävänsä varsin työteliästä lomaa, sillä hän joutuu vastuuseen koko hotellin pyörittämisestä. Onneksi avuksi ryntää komea eläinlääkäri.
"Pimeässä silmät näyttävät teräksenharmailta, kuin mereltä ennen myrskyä. Kun avaan oven, hän nyökkää kohti koiria, jotka kunniakseen istuvat yhä säntillisessä rivissä lieden edessä."s.201
Ota minut syliin on hauskaa jouluromantiikkaa, jossa huumoria, etenkin tilannekomiikkaa on runsaasti. Aivan kirjan alussa olin huolissani, mahtaisinko pitää kirjasta lainkaan, sillä Charlie vaikutti niin negatiiviseltä, eikä vaikuttanut siltä, että hänen seurassaan tunnelmoitaisiin yhtään joulua. Pikkuhiljaa kirjan tunnelma kuitenkin parani ja aloin nauttia tarinasta.
Oli ihanaa miten pienen alkukankeuden jälkeen kirja muuttui sydämelliseksi ja lämpöisen tunnelmalliseksi. Suurin syy tähän oli koirien pääsy kunnolla mukaan tarinaan. Kun kaikki alun esittelyt ovat viimein ohi ja Charlie jää yksin koirahotelliin, alkaa tapahtua enemmän ja koirat saavat suuren roolin tarinassa.
Koirat ovatkin niin hyvin mukana tarinassa, että he ovat kirjan henkilöitä siinä missä muutkin. Kaikilla on jopa uskottavat omat luonteenpiirteet.
Loppua kohden edes joulu-, ja koiravastainen Charlie ei enää ärsyttänyt, sillä hän kasvaa tarinan mukana. Kirjan tarina olikin ihanan lämpöinen, mutta hullunkurinen yhdistelmä koiria, joulua ja rakkautta, maustettuna ripauksella toimintaa.
Ota minut syliin, (Not Just for Christmas, 2018)
Otava, 2020
Suom. Inka Parpola
Kannen suunnittelu: Tiia Javanainen/Purotie Design
s.302
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti