Lasse Kastarinen: Saastamoinen ja maapallonpysähdys

Vuonna 2018 suomalaisessa ydinvoimalassa räjähtää. Samalla Helsinkiä ravistelee voimakas maanjäristys, jonka seurauksena maapallo pysähtyy.
Harri Saastamoinen on räjähtäneen ydinvoimalan omistavan yrityksen Fartum Energyn turvallisuusanalyytikko.
Vähäpuheinen Saastamoinen lähtee selvittämään ydinvoimalan räjähdyksen syytä ja ajautuu hurjaan seikkailuun josta ei vauhtia puutu.

Saastamoinen ja maapallonpysähdys on Lasse Kastarisen ensimmäinen kirja. Kirja oli todella erilainen, enkä voi verrata sitä mihinkään aikaisemmin lukemaani kirjaan. Erilaisuuden takia kirjan alun lukeminen hiukan tökki, mutta kun pääsin vauhtiin ja selville kirjan tyylistä, alkoi lukeminenkin innostamaan.

Juoni oli todella vauhdikas, tapahtumarikas ja ennalta-arvaamaton. Huumoria kirja oli pullollaan, jopa henkilöiden nimet olivat koomisia. Omiin silmiin huumori oli osittain kantaaottavaa, ja osansa siitä sai esimerkiksi poliitikot. Hauskuuden lisäksi kirjassa on kuitenkin kokoajan pieni pelko Suomen kohtalosta tunari poliitikkojen käsissä ja koko maapallon kohtalosta kaaoksen keskellä.

Saastamoinen oli mieleenpainuva päähenkilö tuppisuuna älykkönä. Hänen ajatusten kautta kirja vilisi pieniä tietoiskuja asioista laidasta laitaan. Kaikki muutkin hahmot olivat näkyviä persoonia, esimerkiksi juoppo riehuva Susa, joka on Saastamoisen pojan äiti. Kaikkia hauskoja henkilöitä en nyt luettele, sillä kirjan kaikki henkilöt olivat mainittavan arvoisia.

Itseäni kirjassa ärsyttivät älykkö Saastamoisen ajatuksissaan viljelemät sivistyssanat, sillä sivistyssanat ei ole koskaan ollut minulla hallussa ja tässä kirjassa niitä kyllä riitti.


Saastamoinen ja maapallonpysähdys
BoD - Books on Demand, 2015
s. 322
arvostelukappale

Mari Jungstedt: Saaren varjoissa

Saaren varjoissa on Mari Jungstedtin dekkarisarjan kolmas osa.
Nuori hollantilainen opiskelija, joka on tullut Gotlantiin osallistumaan argeologisiin kaivauksiin, löydetään kuolleena. Kammottava murhatapa viittaa rituaalimurhaan. Samaan aikaan toisaalta löydetään päätön hevonen. Komisario Anders Knutas alkaa kollegoineen selvittämään tapauksia.
Johan Berg on muuttanut Gotlantiin tekemään tv-toimittajan töitä ja saadakseen olla lähempänä Emmaa. Samalla hän onnistuu onkimaan paljon tietoa myös poliiseja askarruttavista rikoksista.

Saaren varjoissa oli jo kolmas lukemani Jungstedtin kirja lyhyellä aikavälillä, mutta ei tämä todellakaan silti tuntunut yhtään tylsältä. Päinvastoin tekee vain mieli lukea jo seuraava osa, että saa selville mitä kirjan henkilöille tapahtuu. Pidän siitä, että henkilöiden yksityiset elämät ja ajatukset ovat niin suuressa osassa kirjaa, eikä juoni pyöri ainoastaan rikosten ympärillä.

Kirjan juoni on mielenkiintoinen rituaalimurhineen ja jännitys pysyy loppuun saakka. Itselleni murhaaja selvisi jälleen vasta lopussa, eikä minulla kovin montaa arvaustakaan ehtinyt syntyä, sillä tätä lukiessa keskittyy kokoajan kirjan kulkuun.

Kirja alkoi maaliskuusta ja jatkui pitkälle kesään, joten ajankohta lukemisellekkin oli sopiva. Kesää odotellessa on muutenkin mukava lukea kevyitä dekkareita, niin kuin kesälläkin. Loputkin Jungstedtin dekkareista ovat lukulistallani. Mielestäni nämä kannattaa lukea aika pian toistensa perään, jos haluaa muistaa hyvin mitä henkilöille on tapahtunut, mutta voi nämä lukea yksittäisinäkin, jos haluaa vain rikoksen kannalta lukea, eikä hahmojen elämä kiinnosta kovinkaan paljoa.


Lue myös: Kesän kylmyydessä ja Meren hiljaisuudessa.

Saaren varjoissa, (Den inre kretsen, 2005)
Otava, 2008
Suom. Leena Peltomaa
s. 381
Kansi: Piia Aho

Cecelia Ahern: P.S. Rakastan sinua

Holly on surullinen eikä tiedä miten jatkaa elämäänsä. Hänen miehensä Gerry on kuollut. Kolme kuukautta kuoleman jälkeen Holly saa tietää kirjeestä joka odottaa häntä hänen vanhempiensa luona. Kuoren päällä lukee lista. Holly lähtee uudella tarmolla hakemaan kuorta ja toivoo sen olevan mitä hän luulee. Holly saa yllättyä iloisesti, sillä kuoressa on kuin onkin Gerryn kirjoittamia kirjeitä. Kymmenen kirjettä, joista Holly saa avata yhden joka kuukausi. Kirjeet kertoo Hollylle mitä hänen pitää muistaa tehdä. Lista on ollut hänen ja Gerryn yhteinen vitsi, siitä mitä Holly tekisi ilman miestään. Kirjeet auttavat Hollya pääsemään elämässään taas jaloilleen.

P.S. Rakastan sinua oli toinen lukemani kirja Ahernilta. Edelleen olen sitä mieltä, että Ahern kirjoittaa sujuvaa ja mielenkiintoista tekstiä. Tämä kirja ei ollutkaan mikään pelkkä hömppä kirja, sillä aihe oli aika surullinen ja vakava.

Kirjassa kuvailtiin loistavasti Hollyn tunteita. Varsinkin sitä, miltä hänestä tuntuu, kun kaikki muut ovat pariskuntia, ja kun tuntuu siltä, että suurin osa tutuista vain katoaa, jottei joutuisi kuuntelemaan tai lohduttamaan häntä.

Vaikka kirja saikin miettimään surullisia asioita, kuten läheisen kuolemaa, ei se kuitenkaan ollut liian surullinen, sillä Holly pärjäsi loistavasti Gerryn kirjeiden avulla elämässään pikkuhiljaa eteenpäin. Kirja ei siis ole liian rankka luettavaksi, vaikka haluaisikin kevyttä luettavaa.

Kirjan pohjalta on tehty myös elokuva, mutta sitä en ole nähnyt, joten sain lukea tämän ilman, että olisin etukäteen tiennyt mitä tulee tapahtumaan. Se on hyvä, sillä katson elokuvat yleensä mieluummin vasta luettuani kirjan, jonka pohjalta se on tehty. Joskus toki käy niin, että katsoo elokuvan, eikä edes tiedä kirjaversion olemassa olosta tai toisin päin.

Ahernia tulen lukemaan jatkossakin ja hyllystäni löytyykin jo kaksi lukematonta kirjaa häneltä. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka eivät kaipaa mitään fantasiaa tai haluavat vain lukea kirjan tavallisesta elämästä, hyvin kirjoitettuna.

P.S. Varoitan, että kirjaa lukiessa saattaa alkaa tekemään mieli teetä.

Lue myös: Sateenkaaren tuolla puolen.


P.S. Rakastan sinua, (P.S. I love you, 2004)
Gummerus, 2005
Suom. Pirjo Lintuniemi
s. 510

Mari Jungstedt: Meren hiljaisuudessa

Meren hiljaisuudessa on Mari Jungstedtin dekkarisarjan toinen osa.
Fanny on neljätoistavuotias yksinäinen tyttö, joka joutuu kantamaan kotonaan suuren vastuun. Joulun kynnyksellä Fanny kuitenkin katoaa ja rikoskomisario Anders Knutas kollegoineen kutsutaan paikalle.
Poliisit saavat selville, että Fanny on tapaillut salaa jotakuta, mutta siitä kuka kyseinen mies on, ei ole tietoa.
Samaan aikaan poliiseja työllistää murhatapaus, jota he epäilevät tavalliseksi juoppojen välien selvittelyksi, kunnes tapauksesta paljastuu uusia puolia.

Tämä dekkarisarja vaikuttaa toisenkin osan jälkeen edelleen loistavalta. Kirja vuorottelee kivasti poliisien, sekä toimittajien välillä, niin että molempien kannat tapauksesta käy selväksi. Näiden kahden lisäksi kolmantena kirjassa puhuu uhrit. Lukija pystyy siis seuraamaan tapahtumia joka suunnasta ja saamaan kunnollisen käsityksen tapahtumista. Tässä kirjassa murhaajan ajatuksiin ei päästy, niin kuin ensimmäisessä osassa.

Hahmoihin tutustuu kirjassa niin hyvin, että seuraavaa osaa odottaa innolla, jotta saa selville mitä heille seuraavaksi tapahtuu. Varsinkin tv-toimittaja Johan Bergin tulevaisuutta odottaa mielenkiinnolla.

Murhaajaa ei oikeastaan edes ajattele ennen loppua, sillä kirja kuljettaa lukijaa, niin vauhdilla eteenpäin, että haluaa vain keskittyä tapahtumiin, miettimättä suuremmin mitä lopussa tapahtuu. Aivan kirjan viimemetreillä jännitys kuitenkin tiivistyy ja silloin pää täyttyy ajatuksilla siitä kuka murhaaja nyt sitten onkaan.

Jäin jo niin koukkuun tähän sarjaan, että kolmannen osan tulen lukemaan hyvin pian. Kuitenkin jotain muuta aijon lukea välissä, ettei mene sen takia maku tähän sarjaan, että lukisi liian monta peräkkäin.
Kirjassa on todella lyhyet luvut, josta minä kirjan rakenteessa pidän. Kirja on kevyttä ja nopeaa luettavaa, joten se sopii rentoihin lukuhetkiin ja välipalakirjaksi loistavasti. En ole ennen Mari Jungstedtia perehtynyt pahemmin ruotsalaisiin dekkareihin, mutta tämän perusteella, voisin jatkossa lukea enemmänkin.


Meren hiljaisuudessa, (I denna stilla natt, 2004)
Otava, 2007
Suom. Leena Peltomaa
s. 366
Kannen suunnittelu: Piia Aho

Mari Jungstedt: Kesän kylmyydessä

Kesän Kylmyydessä on Mari Jungstedtin dekkarisarjan ensimmäinen osa.
Gotlannissa on alkamassa paras turistikausi, mutta saarelaiset ovat peloissaan. Rannalta on löytynyt naisen ruumis ja kun toinenkin ruumis löytyy, alkavat arvailut sarjamurhaajasta. Saarelaiset pelkäävät oman henkensä lisäksi myös, että turistit eivät haluakkaan tulla Gotlantiin.
Rikoskomisario Anders Knutas ja hänen kollegat yrittävät parhaansa löytääkseen murhaajan.

Päätin aloittaa Mari Jungstedtin paljon kehutun dekkarisarjan.
Kesän kylmyydessä oli loistava aloitus sarjalle, jonka muut osat tulen varmasti lukemaan ja vieläpä hyvin pian. Itseasiassa seuraava osa on jo luettavana. Kirja nimittäin osui ja upposi. Vaikka kirjassa ollaankin kesässä, pystyi tunnelmaan pääsemään vaikka ikkunan takana ei niin kesäinen keli olekkaan.

Hahmot, jotka ilmeisesti tulevat pysymään mukana sarjassa loppuun asti, ovat hyvin suunniteltuja, aitoja ja heitä kuvaillaan mukavasti pikkuhiljaa kirjan edetessä.
Kirjan maisemat Gotlannissa ja tukholmassa ovat myös hyvin kuvattu, niin että lukija joka ei ole kyseisissä paikoissa käynyt, pystyy myös näkemään kohteet mielessään.

Kirja on niin hyvin kirjoitettu, että loppu tulee ennen kuin huomaakaan, vaikka lukija mukamas istahti ihan hetkeksi vain pari sivua lukemaan. Mielenkiinto pysyy yllä koko kirjan ajan ja murhaajaa en ainakaan itse tajunnut, kun vasta viime metreillä.


Kesän kylmyydessä, (Den du inte ser, 2003)
Otava, 2006
Suom. Leena Peltomaa
s. 398
Päällyksen suunnittelu: Piia Aho

Lisa R. Jones: Inside Out 3 - Paljastus

Sara McMillan kamppailee ajatustensa kanssa. Jäädäkö kotiin vai ottaa riski ja lähteä salaisuuksia kantavan taiteilijan Chris Merttin mukana Ranskaan. Toisaaltaan Sara haluaa jakaa elämänsä Chrisin kanssa ja saada tämän salaisuudet selville, mutta toisaalta hän on jo kokenut kovia ja Chris on hylännyt hänet ennenkin. Mitä jos Chris ei Ranskassakaan pystyisi luottamaan Saraan? Sara ei myöskään tiedä kuinka rankkoja salaisuuksia Chris kantaa mukanaan ja hänen pitää päättää haluaako hän edes tietää.

Siitä on jo aikaa kun luin Inside Outin ensimmäiset osat enkä muistanut niistä kovinkaan paljon. Luin arvosteluni ensimmäisistä osista, ja muistikuvat paranivat.

Vaikka tämän sarjan ensimmäinen osa oli ihan hyvä ja toinenkin vielä menetteli, oli tämä kolmas liian samanlainen. Onneksi oli lukemisen välillä tarpeeksi pitkä tauko.

Kirja oli nopeaa luettavaa, mutta silti kovin moni asia tökki. Eniten minua häiritse liiallinen dramatisointi. Kaikki pienetkin asiat selitettiin monen sivun laajuisesti ja monilla adjektiiveillä, että luulisin kysymyksessä olevan jokin todella suuri kriisi, vaikka kyse tässä tapauksessa olisi pikkuriidasta.

Toiseksi minua häiritsi jaarittelu. Tämä sama ongelma on ollut myös muissa osissa. Kirja etenee minun mielestäni turhanpäiväisten asioiden ympärillä ja varsinainen pääasia, jota takakannessa hehkutetaan kuitataan muutamalla rivillä. Näin on ollut kahdessa ensinmmäisessäkin osassa. Kaikki vähänkin jännittävämpi kerrotaan ilman mitään dramaattista.

Lopullinen arvio tästä sarjasta on, ettei se tosiaan ole suosikkejani, enkä sitä lukisi uudestaan. Kuitenkin kerran luettavaksi ja välipalakirjoina mukavan nopealukuinen. Plussaa siitä, että sarjalla on yhtenäiset kansikuvat ja ne ovat omaa silmääni miellyttäviä.

Lue myös: Inside Out 1 - Ihosi alla ja Inside Out 2 - Sisälläni.



Paljastus, (Revealing Us, 2013)
Gummerus
Suom. Lauri Sallamo
s. 349
Kannen suunnittelu: Eevaliina Rusanen

Alice Munro: Viha, ystävyys, rakkaus

Viha, ystävyys, rakkaus koostuu yhdeksästä novellista. Novellien sisältö koostuu tavallisten ihmisten arjesta ja muutoksista, joita heidän elämässään tapahtuu.

Viha, ystävyys, rakkaus oli ensimmäinen kirja jonka luin Munrolta. Novellit olivat sopivan pituisia. Kaikissa selvisi tarpeeksi, eikä ne tuntuneet siltä, että loppuisivat kesken.
Novellit olivat yksinkertaisesti, mukaansatempaavia kertomuksia erilaisten ihmisten elämistä. Vaikka kertomukset vaikuttivat rauhallisilta ja siltä, ettei niissä mitään kovin suurta tapahdu, pääsi todella pian mukaan Munron tapaan luoda tapahtumaketjuja, joissa pienikin asia esimerkiksi menneisyydestä saa suuremman merkityksen.
Ensimmäisen novellin jälkeen en enään odottanut suuria toimintakohtauksia, sillä nämä tavallisten ihmisten elämistä kertovat tarinat koskettivat ja pistivät miettimään sitä kuinka helposti elämän suunta voi muuttua, vain jonkun todella pienen asian takia.

Omaksi suosikikseni nousi kirjan viimeinen novelli Karhu tuli vuoren takaa, joka oli omasta mielestäni todella surullinen, mutta joka jäi parhaiten mieleen. Suosikki kertomusta oli aika vaikea valita, sillä kun miettisin tarinoita lukemisen jälkeen melkeinpä kaikista muistui mieleen jotain koskettavaa tai mukavaa.
Jos mietitään kertomusta joka ei iskenyt minuun, valitsen Perintökaluston, joka oli hyvä, mutta ei kolahtanut minuun samalla tavalla, kuin muut novellit.

Tätä lukiessa ei kannata pitää kiirettä, vaan ottaa aikaa ja miettiä henkilöiden ajatuksia, jotta tarinoista saa enemmän irti.

Suosittelen kaikille jotka etsivät novelleja luettavaksi, tai haluavat yliluonnollisten tai epäuskottavien tapahtumien välillä lukea jotakin aidon tuntuista ja koskettavaa.


Viha, ystävyys, rakkaus (Hateship, friendship, courtship, loveship, marriage, 2001)
Tammi, 2002
Suom. Kristiina Rikman
s. 398