keskiviikko 5. tammikuuta 2022

Eeva Louko: Onnellisten saari


Ronja Vaara on asunut jo vuosia ulkomailla. Nyt hän suunnittelee reissua Suomeen, sillä isä odottelee häntä kovasti kylään. Ronja joutuu kuitenkin saapumaan tyhjään asuntoon, sillä hänen isänsä löydetään murhattuna Kasinonrannasta.
Ronja ei usko, että tapausta tutkiva kylmän oloinen nuori konstaapeli saisi mitään aikaiseksi. Niinpä hän päättää itse hieman kaivella Lauttasaarelaisten vaiettuja salaisuuksia. 
"Se tuntuu todella henkilökohtaiselta. Kortit viittaavat siihen, että niiden lähettäjä ja Harri tunsivat toisensa pitkältä ajalta. Korteissa on salaisuus, jonka vain he kaksi ymmärsivät."s.99
Onnellisten saari aloittaa uuden suomalaisen Ronja Vaara -dekkarisarjan. 
Onnellisten saari johdattaa marraskuiseen, sumuisen koleaan Lauttasaareen. Tunnelma on hyinen muutenkin kuin vain sään puolesta. Joka nurkan takana tuntuu vaanivan jotakin pelottavaa, missään ei tunnu turvalliselta. Juoni on samalla sekä synkän koukuttavaa, että arkisen keveää luettavaa.

Juoni koostuu juuri sopivassa suhteessa draamasta ja murhatutkimuksesta. En ole erityisen kiinnostunut tarkasti kuvatusta poliisityöskentelystä, ja tässä kirjassa sitä ei juurikaan ole. Poliisien työhän käydään välillä kurkistamassa, mutta sielläkin lähinnä keskitytään heidän ajatuksiinsa ja elämään, eikä niinkään tutkimuksiin, tai työtapoihin. 

Juoni heittelee eteen paljon johtolankoja ja kirjan luettuaan on ehtinyt epäillä syylliseksi jo lähes kaikkia hahmoja. Hyvin kyllä jännitys pysyi loppuun saakka, eikä oikean syyllisen päättely ollut helppoa. Välillä Ronjan sopivasti paikalla oikeaan (tai väärään) aikaan kohtauksia tuntui olevan jo liikaa uskottavuuden kannalta, mutta muuten juoni onnistui olemaan kaikin puolin mainio.

Vielä en kummoista otetta saanut oikeastaan yhdestäkään hahmosta, mutta yleensä tämän tilanteen muuttaa sarjan jatkuminen. Sitä siis odotellessa. 


Onnellisten saari
Otava, 2022
s.396
Ennakkokappale kustantajalta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti