torstai 25. tammikuuta 2024

Stephanie Garber: Caraval

 

Scarlett ja Tella Dragna ovat asuneet koko ikänsä pinellä kotisaaressa julman isänsä kanssa. Siskosten äidin kadottua ei saarella enää iloittu. Scarlettille isä on järjestämässä avioliittoa, ja nuori nainen aikoo tähän kyllä suostua, mutta edelleen hänellä on jäljellä pieni pala lapsuuden unelmastaan. Hän haluaisi osallistua Caravaliin. Caraval on legendaarinen peli, joka järjestetään milloin missäkin. Peliin osallistuu katsojat, jotka yrittävät voittaa sen saadakseen mahtavan palkinnon. Scarlett ei ole enää jaksanut toivoa kutsun saamista, mutta juuri silloin se saapukin. Scarlett ja Tella päätyvät mukaan peliin, joka olisiin taianomainen kokemus, ellei Scarlett joutuisi pelaamaan sitä ilman Tellaa, joka on siepattu. Tellan löytävä pelaaja voittaa koko pelin.
"Scarlett oli aina ajatellut, ettei mummi itse asiassa pitänyt pienistä lapsista, mutta ihania tarinoita hän osasi kertoa. Hän lumosi sekä Tellan että Scarlettin tarinoillaan Caravalista. Hän sanoi, että siellä taikuus oli elävää, ja Scarlett hurmaantui, rohkeni kuvitella, että jos Legend ja koko seurue tulisivat Trisdan saarelle, he toisivat hänen elämäänsä taas vähän iloa, ainakin muutamaksi päiväksi."s.51
Caraval aloittaa Caraval -fantasiatrilogian.
Tämä trilogina avausosa on upea, ja herättää kyllä kiinnostuksen koko loppu trilogiaa kohtaan.

Caraval alkaa pieneltä synkältä saarelta, jossa luodaan heti kammottava kuva Tellan ja Scarlettin ilottomasta elämästä, jossa kaikesta rangaistaan. Tyttöjen eroavaisuudet tulevat myös hyvin esiin. Tella on rohkea, kokeilunhaluinen rämäpää, joka ottaa riskejä, kun taas Scarlett on tunnollinen, kohtaloonsa tyytynyt ja hieman toivonsa menettäneen oloinen. Tässä kirjassa seurataan Scarlettia, sillä Tellan olinpaikasta ei pelin aikana ole tietoa. Minusta oli kutkuttavaa lukea Scarlettin pelaamisesta, sillä sieltä hieman tönkönkin alkufiiliksen alta alkaa paljastua monipuolisempia luonteenpiirteitä ja tuntemuksia.

Carvalin maailma on upea. Se on täynnä tuoksuja, värejä, ja mitä upeimpia pukuja. Pelin maailmaa kuvaillaan paljon ja se on helppo nähdä mielessään. Itse kirjan juoni on myös aivan täydellinen, sillä koko ajan tapahtuu jotakin mykistävän mielikuvituksellista, kaunista tai kamalaa. Tätä kirjaa lukiessa voi todella odottaa mitä vain tapahtuvaksi, sillä juonenkäänteet ovat hurjia ja niitä on paljon. Lukijallekaan ei ole koko ajan selvää mikä pelissä on totta ja mikä ei, joten Scarlettin puolesta jännittää kovasti.

Plussaa kirjan kauniista kartasta, upeista ruusukuvioisista välisivuista ja kirjeiden tyylistä. Kirjan kauniit yksityiskohdat saavat aina hyvälle mielelle ja tässä niitä riittää.


Caraval, (Caraval, 2017)
WSOY, 2017
Suom. Kaisa Kattelus
s.359

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti