tiistai 11. heinäkuuta 2023

Anneli Kivelä: Taikatemppuja Katajamäellä

 

Taika Lehtola on saapunut yllättäen Katajamäelle. Kyläläiset toki juoruavat, sillä nainen työskentelee tuoreelle lottovoittajalle, käsipuolelle entiselle alkoholistille, Urho Tiilikaiselle. Taika kuljettaa Urhoa ympöriinsä upealla uudella avoautolla ja sisustaa jopa miehen ostaman uuden kodin. Mutta muutakin juoruttavaa kyläläiset saavat, sillä Urhon luo saapuu vieras ulkomailta. 
Taika ei jaksaisi juoruja, sillä hänellä on aivan tarpeeksi mietittävää omassa elämässään. On aika kohdata menneisyyden salaisuudet. Samalla toki on muutama mies Katajamäeltä iskenyt häneen silmänsä. 
"Taika huokasi syvään mennessään lataamaan kahvinkeitintä. - Voi luoja, en muistanutkaan, millaista tämä touhu Katajamäellä on. Sinun elämäsi ei ole sinun, vaan se on meidän! Lapsuudessa siitä ei ollut haittaa, päinvastoin oli jännää kuunnella ihmisten juoruja ja levitellä niitä eteenpäin."s.32
Taikatemppuja Katajamäellä on jo kymmenes osa maalaisromanttisesta Katajamäki -sarjasta.
Kyllä tämän sarjan suloiset kansikuvat aina vaan jaksavat houkutella minut seuraavan osan pariin, vaikka näissä kirjoissa on niin paljon ärsyttäviä asioita. 

Kirjassa oli taas melkoisen dramaattisia salaisuuksia, jotka sitten pikku hiljaa paljastuivat. Lisäksi oli paljon juoruilua, kyläläisten kuulumisia ja tietysti rakkautta kirjan päähenkilölle, tosin hyvin ennalta-arvattavaa sellaista. 

Päähenkilö sai jälleen kerran aivan liian vähän sivutilaa. Pidin kovasti hänen innostuksestaan uusia juttuja kohtaan, harmi, että niistä kirjoitettiin niin lyhyesti. 

Olisi ehkä parempi siirtyä tämän sarjan parista ihan vaan pysyvästi muiden maalaisromanttisten sarjojen pariin, ja jättää seuraavat osat lukematta, sillä niin paljon ärsyyntymisen aiheita muutama viimeisin lukemani osa on aiheuttanut, mutta olen aika varma, että pian olen taas unohtanut ärsyynnykseni ja luen seuraavaa osaa. 

Mikä minua tässä kirjassa sitten niin ärsytti? Katajamäkeläiset, jotka ensimmäisissä kirjoissa vaikutti vain hyväntahtoisilta juoruilijoilta, mutta jotka osa osalta muuttuvat ilkeämmiksi ja tuomitsevimmiksi. Onkohan mitään mikä kelpaisi tälle joukolle? Suurta ärsytystä aiheutti myös raiskausyritys, joka ihan oikeasti vain siloteltiin ohi kuin ei mitään, sillä tuttujahan tässä ollaan, ja kaikilla on vaikeaa, pitää ymmärtää... Katajamäki ei tosiaan näyttänyt parastaan tässä osassa, jossa myös kauhistellaan homoutta ja tummaa ihoa. 


Taikatemppuja Katajamäellä
Karisto, 2015
s.251

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti