perjantai 22. heinäkuuta 2022

Thomas Taylor: Malamanteri

 

Herbert Sitrus viettää aivan tavanomaista työpäiväänsä Hotelli Nautiluksen löytötavaratoimistossa, kun paikalle pelmahtaa Orvokki Parma. Herbert on toki tottunut siihen, ettei löytötavaroiden oikeaa omistajaa aina ole helppo löytää, mutta vielä vaikeammalta kuulostaa kadonneiden ihmisten löytäminen. Orvokki Parma on saapunut hotellille etsimään kaksitoista vuotta sitten kadonneita vanhempiaan. Hotelli liittyy oleellisesti asiaan, joten Orvokki on päättänyt selvittää asian Herbertin avulla. Lapset alkavat tutkia asiaa ja tempautuvat hurjaan seikkailuun täynnä omituisia asioita, jotka johdattavat heidät hyvin lähelle kuuluisaa merihirviötä, Malamanteria.
"Juuri silloin se kauhea kiljunta kuuluu taas, kaikuu kapeilla kujilla, ja punainen valo välkähtää kokonaan sammuksiin. Hetken näyttää kuin tumma ja piikkinen hahmo kipittäisi tornin seinää ylös - mutta kun räpäytän silmiäni varmistaakseni, etten näe olemattomia, sitä ei enää ole."s.139
Malamanteri aloittaa merenrantakaupunkiin ja sen Aaverannalle sijoittuvan fantasiatrilogian.
Malamanteri on ihastuttavan taianomainen, jännittävä, vauhdikas, hauska, viisas... Täydellinen fantasiakirja, jonka maailma on hyvin rakennettu. 

Pidän fantasiasta, mutta silti niihin tarttuminen on aina jotenkin vaikeaa. Tällaiseen hieman lyhyempään teokseen on kuitenkin helpompi tarttua kuin johonkin valtavaan tiiliskiveen. Ja onneksi tartuin, sillä Malamanteri on ihana kirja, jonka haluaa lukea hetkessä. 

Joulukuinen hyytävän kylmä merenrantakaupunki, jonka sumuisilla kaduilla ja rannoilla kuuluu omituisia ääniä, näkyy häivähdyksiä kylmäävistä olennoista, eikä voi varmaksi sanoa, mikä on totta ja mikä ei, sillä sumuhan saattaa tehdä tepposet, on ehdottomasti oikeanlainen miljöö minulle mieluisaan kirjaan. 

Malamanteri on vauhdilla etenevä tarina, joka esittelee monenlaisia hahmoja, ja mielenkiintoisia paikkoja ja yksityiskohtia. Tarinassa jää vielä paljon selvittämättömiä salaisuuksia trilogian jatko-osille, mutta ei lainkaan häiritsevästi, sillä tämä kirja ei tunnu keskeneräiseltä, tai siltä, että sen lukeminen olisi turhaa ellei aio lukea myös jatko-osia. (Jotka itse aion ehdottomasti lukea)


Malamanteri, (Malamander, 2019)
WSOY, 2020
Suom. Jaana Kapari-Jatta
Kannen kuvat: George Ermos ja Thomas Taylor
s.298

1 kommentti: