torstai 9. toukokuuta 2019

Milja Kaunisto: Synnintekijä


Turun piispa Maunu Tavastin ottopoika Olavi Maununpoika matkustaa vastavihittynä pappina Ranskaan. On vuosi 1425, ja Olavilla edessään oppivuodet Sorbonnen yliopiston oppilaana. Olavi vannoo ja vakuuttaa pysyvänsä erossa synneistä, etenkin naisiin liittyvistä, sillä naisia hän halveksuu. Olavi tapaa Sorbonnessa älykkään oppilaan, jota opettajatkin tuntuvat kunnioittavan enemmän, kuin muita. Miracle on kaunis mies, joka on aina sanavalmis. Pian Olavi viettää Miraclen kanssa aikansa ja lähtee jopa kesäksi maaseudulle Etelä-Ranskaan tämän kanssa. Kesä on täynnä intohimoa, sillä Olavi tuntee kiellettyä himoa ystäväänsä kohtaan.

Synnintekijä on ensimmäinen osa Olavi Maununpoika -trilogiasta.
Synnintekijä on historiallinen matka 1400 -luvun riettaaseen Ranskaan. Kirjassa ei kierrellä ja kaarella, eikä varsinkaan romantisoida kuvauksia kansalaisten seksielämästä tai käytöksestä. Elimiä esitellään häpeämättömästi ja seksi tuntuu muutenkin olevan koko ajan mielessä, myös niin siveällä Olavilla.

Aluksi yllätyin siitä, ettei kirja alkanutkaan heti Olavin tarinalla, vaan lähes 70 sivua oli varattu Beatrix nimistä naista varten. Beatrixin tarina oli vauhdikas ja mielenkiintoinen. Olisin mielellläni jäänyt lukemaan hänen tarinastaan enemmänkin ja unohtanut vaikka Olavin kokonaan. Beatrixin osuus olikin kirjan paras osuus.

Kerronnan tyyli ei muutu, ja historia pysyy mielenkiintoisena läpi kirjan. Minä en vain pitänyt Olavista, eikä siksi hänen kanssaan yhdessä tehty matka läpi Ranskan viihdyttänyt niin kuin se olisi voinut tehdä jonkun muun hahmon kertomana. Tiedän, että kirjassa aika on eri ja naisia ei tuolloin niin arvostettu vertaisina, mutta harvemmin pääsee lukemaan kirjaa näin miehisestä näkökulmasta tuolta ajalta. Yleensä tälläiset miehet ovat jossakin taustalla ärjymässä ja päähenkilönä toimii nainen. Tunsin suurta helpotusta, kun Olavi sai ansionsa mukaan, eikä hänen oppivuotensa olleet kovin mukavia.

Kirjan suurimmat salaisuudet arvasi melko aikaisin, eikä lopussa ollut odotettavissa enää mitään suuria paljastuksia. Ihan milenkiintoista oli kuitenkin loppuun saakka seurata millaisin mielin Olavi tekee päätöksiä.

Luulen, että Kauniston Purppuragiljotiini -sarja saattaisi olla enemmän minun tyyliini sopivaa luettavaa.


Synnintekijä
Gummerus, 2013
Kannen suunnittelu: Tuomo Parikka
s. 308

4 kommenttia:

  1. Tekstiä lukiessa oma mielenkiinto heräsi, ja pitikin laittaa itselleni ylös jotta muistaisin kirjastosta katsoa joskus. Kiitos kirjavinkistä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että täältä löytyylukulistalle kirjoja. :)

      Poista
  2. Minä taas pidin tästä sarjasta, mutta Purppuragiljotiinin jätin suosiolla sivuun ennen ensimmäisen kirjan puoliväliä. Kun sarja suunnilleen alkaa naisen joukkoraiskauksella, tiedän ettei se vain ole minulle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan tässä ensimmäisessä osassa ainakin monta hyvää juttua, mutta tuo Olavi... Nyt hiukan kauhistuttaa tuo Purppuragiljotiinikin. :D Noh saa nähdä mitä kaikkea tulee Kaunistolta luettua. Voi hyvin olla, että joskus luen tämänkin trilogian jatko-osat.

      Poista