Keskikesän yöttömänä yönä kaikki 16-vuotiaat tytöt osallistuvat riittiin, jossa heille selviää mihin kehään he kuuluvat. Yhdessä ystäviensä kanssa Kainu jännittää mihin kehään hän päätyisi, äitiyden, ruuan, käsityäläisyyden, emännyyden ja laulajan kehät häämöttävät edessä, kauempana siintää viisi tietiän kehää. Kun Kainu pian huomaa seisovansa keskimmäisessä kehässä, joka on varattu kaikkein voimallisimmalle tietiälle on edessä suuri elämänmuutos. Ensimmäistä kertaa satoihin vuosiin on löydetty kymmenennen kehän tietiä, jota odottaakin hyvin suuri ja vaarallinen tehtävä.
"Kun Tietiä löi rummustaan kumauksen, Kainu otti ensimmäisen askelen ja tunsi toisten tekevän vierellään samoin. Siitä hetkestä eteenpäin katosi kaikki ulkopuolinen. Oli vain neulasmaton tuntu jalkapohjissa, ilman viileys iholla ja kehon liike askelissa, jotka olivat hänelle tuttuakin tutummat ja kuitenkin juuri tällä hetkellä uudet. Oli vain kehät ja hänen matkansa niiden halki."s.9
Myrskynsilmä on muinaissuomalaiseen fantasiamaailmaan sijoittuva kirja, joka kertoo Kainun sekä fyysisesti, että henkisesti rankasta matkasta kohti tulevaisuutta tietiänä.
Kansikuvan susi, linna, vuoret ja kaikki luontoaiheiset yksityiskohdat lupailivat minulle mieluista tarinaa. Kirja tarjoaa kauniisti kirjoitetun tarinan täynnä luontoa, taianomaisuutta ja seikkailua. Pidin kovasti Luttisen tavasta kuvailla asioita. Kaikkea kuvaillaan juuri sopivasti. Pienet yksityiskohdat siellä täällä herättävät tarinan eloon, mutta liian pikkutarkkaan kuvailuun ei ruveta, vaikka kyseessä onkin fantasiamaailma. Minua välillä esimerkiksi epäilyttää tarttua massiiviseen fantasiaromaaniin siinä pelossa, että kirja on täynnä pikkutarkkaa historian sun muun sellaisen kuvailua, mutta tässä kirjassa asiat esitetään selkeästi, ilman kymmenien sivujen jaarittelua.
Välillä kerronta oli verkkaisempaa, kun välillä taas edettiin vauhdilla eteen päin. Etenkin lopun tapahtumat etenivät vauhdikkaasti. Tarinaan mahtuu monipuolisesti toimintaa, tunteiden läpi käymistä, oman paikkansa etsimistä, taikuutta ja myös ripaus romantiikkaa, mutta se ei saa suurta roolia.
Kainu on uskottavan aito aikuisuuteen siirtyvä tyttö. Hänessä on vielä hieman lapsellisia piirteitä, epävarmuutta ja uhmaa, mutta myös syvällisempiä ajatuksia kumpuaa jo jostakin mielen perukoilta.
Pidin Myrskynsilmästä. Etenkin koko luonnonläheisestä miljööstä, tiätiöiden voimaeläimistä, yrttien tuoksusta, jonka voi lähes itse haistaa kirjaa lukiessa, ja tosiaan siitä hyvin rakennetusta fantasiamaailmasta, jonka jokaista asiaa ei tarvitse selittää puhki, mutta joka silti piirtyy selkeästi lukijan mieleen.
Myrskynsilmä
WSOY, 2020
Kansi: Riikka Turkulainen
s.397
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti