Poppy on elänyt elämänsä hyvin suojattuna, huntujen verhoamana Neitona. Kaikki on kuitenkin muuttunut nopeasti, ja nyt hän on kaukana hovista. Tuntuu kuin kaikki hänelle tuttu olisikin ollut valetta, eikä hän tiedä mihin uskoa. Mutta sen hän tietää, että hänen on saatava nähdä veljensä Ian. Sen vuoksi hän voisi naida vaikka itse pimeyden valtiaan, prinssi Casteelin.
"Riviltä toiselle siirtyessäni en miettinyt Alastirilta kuulemiani asioita enkä sitä, mikä minua odottaisi linnakkeesta lähdettyämme. Nautin vain vapaudesta lukea mitä ikinä vain halusin."s.206
Liekkien valtakunta on toinen osa Veri ja tuhka -romantasia sarjasta.
Tarina jatkuu siitä mihin se ensimmäisessä osassa jäi, vaikkei kovin vauhdikkaasti. Tässä järkälemäisessä kirjassa ehtii kyllä tapahtua monenlaista, mutta välillä pysähdytään pitkiksi ajoiksi pohtimaan tunteita ilman kummempia tapahtumia.
Poppyn ja Casteelin suhdekiemurat saavat valtavasti tilaa, mikä on omalla kohdallani hiukan harmi, sillä se on tässä sarjassa minua vähiten kiinnostava asia. Huomattavasti mieluummin luen Poppyn ja Kieranin sanailua, joka tuntuu paljon luonnollisemmalta kuin tämän varsinaisen pääparin. Huomasin myös pidemmissä Poppyn ja Casteelin välisissä "romanttisissa" kohtauksissa odottavani jo niitä kiinnostavampia toiminnallisia kohtauksia, joissa varsinainen fantasiajuoni etenee.
Pidin kyllä kirjasta paljon, etenkin juuri niistä toiminnallisemmista kohtauksista, joissa tämän fantasiamaailman salaisuudet ja kiemurat pikkuhiljaa paljastuvat. Poppyn matkaa on myös kiinnostava seurata. Hän on melkoisen itsepäinen ja sanavalmis päähenkilö, jonka sukujuuret herättävät suurta kiinnostusta. Ja huh, millainen loppu tällä kirjalla taas olikaan. Jatkoa onneksi ilmestyy jo syksymmällä.
Liekkien valtakunta, (A Kingdom of Flesh and Fire, 2020)
Karisto, 2025
Suom. Annika Eräpuro
s.701
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti