sunnuntai 30. lokakuuta 2022

A.R.S. Horkka: Korvaaja

 

18-vuotias Taika kohtaa eräänä päivänä aaveen kesken tärkeää esiintymistä. Siitä hetkestä alkaa painajaismainen ajanjakso. Hän saa kuulla aivoissaan kasvavasta syövästä, ja saa siinä samalla kyvyn siirtyä eri henkilöiden mukana menneisiin aikoihin. Pian Taika näkee tapahtumia viikinkisoturin, keskiaikaisen ylhäisörouvan ja sisällisotaa kuvaavan miehen silmin. Siinä ohella Taika haluaa elää viimeiset hetkensä täysillä, vieläkö ehtisi esimerkiksi rakastua?
"Mitä mieleni teki minulle? Äskeinen näky oli niin aito, mutta mitä ihmettä se oli? Mistä se tuli? Toisesta ajastako?"s.26
Korvaaja on osa nuorille suunnatusta Nordic horror -kauhukirjasarjasta.
Sarja ei ole mikään jatkis, vaan kaikki osat ovat itsenäisiä, eikä lukujärjestyksellä ole väliä. 

Noniin, sateisen pimeään syksyyn valikoitui luettavaksi nuorille suunnattua kauhua. Nordic horror -sarja alkoi kiinnostaa heti kun sen huomasin. Suomalaista kauhua kun harvemmin tulee vastaan.

Korvaaja on aika lyhyt, alle 200 sivua vauhdilla etenevää tarinaa. Kirjan kieli on sujuvaa, mukavaa luettavaa, ja dialogi onnistunutta. Kiinnostavia kauhuelementtejä on runsaasti. Itseäni kiinnostaa etenkin viikingit, noitavainot ja keskiaika ylipäätään. Harmi vaan, että kaikki nämä kiinnostavat aiheet on laitettu tähän yhteen ja samaan kirjaa, niin ettei mistään ehdi saada otetta, vaan kaikki menee ohi liian nopeasti. Ihan liikaa tavaraa yhteen näin pieneen kirjaan. Loikkiminen kolmessa menneessä aikatasossa ja vielä nykyisyydessä on liikaa. 

Taikan sairaus tuo kivaa lisäjännitystä kirjan nykyhetkeen. Muutenkin Taikan nykyisyydessä tuntuu tapahtuvan kauhukirjaan sopivan karmeita juttuja. Omaksi ihmeekseni nykyaikaan sijoittuvat kohdat ovatkin minun suosikkejani tässä kirjassa. Olin vakuuttunut ensimmäisen luvun luettuani, että keskiaikaiset noitajutut veisivät aivan mennessään, mutta ne kohdat ovatkin sitten tosiasiassa kirjan turhinta antia, sillä ne eivät oikeastaan vie tarinaa mihinkään. Sisällissodan valokuvaaja ei myöskään ole kirjassa järin kiinnostava, mutta liittyy sentään kirjan juoneen oleellisesti, samoin kuin viikinkisoturi. Viikinkisoturin matkassa kulkeminen huolehtii myös kirjan hauskemmasta puolesta. 

Otan kyllä luettavakseni vielä toisenkin tämän sarjan kirjan, sillä mukavaa luettavaa tämä on.


Korvaaja
Tammi, 2022
Taikan Rap-lyriikat: Roy Kaarla ja Lauri Lindh
s.176

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti