perjantai 21. joulukuuta 2018

Neil Patrick Harris: Taikajengi


Carter on nuori poika, joka joutuu asumaan siellä sun täällä enonsa kanssa. Carter ei pidä enonsa tavasta elättää heitä, sillä hän tekee sen rikollisuuden avulla. Eräänä päivänä Carterilla menee lopullisesti hermo ja hän karkaa enonsa luota, päätyen pieneen kaupunkiin. Carter löytää yllätyksekseen kaupungista monia syitä asettua aloilleen. Hän kohtaa ihmisiä, jotka näyttävät, että taikuutta voi käyttää myös hyvin, esimerkiksi ihmisten auttamiseen.

Taikajengi on vauhdikas, taikuuden täyteinen nuortenkirja, joka kiinnostaisi varmasti myös poikia. Vauhdikkaat tapahtumat alkavat heti alusta, eikä juoni rauhoitu oikeastaan missään kohtaan. Menoa ja hurjia juonenkäänteitä siis riittää. Välillä kirja pysähtyy esittelemään lukijalle taikatemppuja, joita voi kirjan lukemisen jälkeen alkaa opettelemaan. Kirjaan on myös piilotettu salaisuuksia, jotka ainakin nuorimpien lukijoiden saattaa olla vaikea löytää.

Kirjan kertojana toimii salaperäinen hahmo, josta ei kerrota mitään. Kertoja kuitenkin tuntuu enemmänkin yhdeltä kirjan hahmoista, kuin vain tuntemattomalta kertojalta, sillä hän puhuttelee välillä lukijoita suoraan ja keskeyttää tarinan höpöttääkseen muista asioista ja tarkentaakseen asioita. Kertoja myös kommentoi lukijan lukemista ja kertoo kirjasta ja siitä miten sitä kannattaa lukea löytääkseen kaikki sen kätkemät salaisuudet. Nämä osuudet kestävät vain pienen hetken, joten liikaa hän ei kirjan kulkua häiritse.

Taikajengissä kerrotaan monien taikatemppujen tekotapa, eikä tässä varsinaisesti missään vaiheessa yritetä uskotella, että taikuus olisi totta, vaan opetetaan lukijoille, miten taikuutta tehdään. Taikajengi yrittääkin keksiä monien taikatemppujen salat, siinä yleensä onnistuen. Sujuvasti etenevää tarinaa on tuettu kauniilla musta-valkoisella kuvituksella, joka sopii kirjan tyyliin. Kirja on muutenkin visuaalisesti hyvin suunniteltu, kaikkine pienine yksityiskohtineen.


Taikajengi, (The Magic Misfits, 2017)
Aula & Co, 2018
Suom. Sirpa Parviainen
Kansi: Noora Karlsson
s. 273

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti