Vanhempi rikoskonstaapeli Terhi Nuora selvitttää kollegoineen kuolemia, jotka eivät alkuun vaikuta rikoksilta, mutta joista alkaa löytyä kummallisia ykistyiskohtia. Terhin on saatava kokoon oikeita todisteita, sillä pelkän tunteen perusteella ei rikollisia saada telkien taakse. Kotonakin on meneillään monenlaista, kun Terhin parikymppinen poika alkaa kysellä isästään.
"Malmin keskusta näyttää asutulta teollisuusalueelta. Kerrostalot seisovat siellä likaisina ja laatikkomaisina kuin ylisuuret kontit. Tämä on Suomen suurimpia lähiöitä ainakin asukasluvultaan. Malmille pitäisi operoida nuorennusleikkaus."s.152
Yksi neljästä aloittaa Helsinkiin sijoittuvan Terhi Nuora -dekkarisarjan.
Kirja esittelee joukon hyvin erilaisia hahmoja, on syrjäytyneitä, rikkaita, köyhiä, kodittomia, mutta kaikkia tuntuu yhdistävän sellainen tasaisen paha mieli. Kellään ei tässä tarinassa tunnu menevän kovin hyvin. Niilläkin joilla periaatteessa menee hyvin, on kovin synkkä ajatusmaailma. Kaikkien omallatunnolla tuntuu olevan paljon kuraa, eikä tunnelma ole piristävä missään kohtaa tarinaa.
Omaan makuuni tämä onkin liian harmaa tarina. Terhi on suurimman osan ajasta äänessä, mutta en oikeastaan pidä hänestä ollenkaan. Huonot vitsit ja synkät ajatukset, kaipaan dekkareihini hiukan iloisempaa meininkiä. Mutta suosittelen lukijoille, joita kiinnostaa tällainen synkempi tarina, jossa juuri kellään ei mene kummoisesti.
Pidin kirjan lyhyistä ja ytimekkäistä luvuista, joten kun kirjan tarinaan pääsi sisään, sujui sen lukeminen vauhdilla.
Yksi neljästä
Gummerus, 2024
s.303
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti