Kate Ayres pakenee väkivaltaista parisuhdetta syrjäiseen pikkukylään. Hän on perinyt ränsistyneen mökin, Wayward cottagen, isotädiltään, jota tuskin tunsi. Mökki ja sen ympäristö tuovat ahdistavia tuntemuksia Katelle. Lähelle tunkevat linnut, ötökät ja mehiläiset pelottavat, mutta jotakin tuttuakin niissä on. Pikku hiljaa Kate alkaa saada selville asioita niin itsestään kuin sukunsa vahvoista naisista, Violetista ja Althasta.
"Huoneessa oli pakko olla hänen äitiään koskevia papereita. Miten joku olisi muka voinut elää ja kuolla talossa jättämättä jälkeensä muuta kuin kaulakorun ja rivin kätkettyjä kirjaimia."s.95
Taipumattomat on tarina vahvoista naisista Katesta, Violetista ja Althasta. Tarinaa kuljetetaan vuorotellen kaikkien heidän kautta, ja niin lukija pääsee kurkistamaan tämän suvun tarinaan nykypäivänä, 1940 -luvulla, sekä 1600-luvulla.
Nämä Noidiksikin syytetyt naiset kulkevat omia polkujaan, toiset rohkeammin kuin toiset. Kaikkia yhdistää julmat kokemukset, joita miehet tuntuvat aiheuttavan oikein urakalla. Jokaisen päähenkilön tarina on upea. Niissä on jonkinverran samankaltaisuutta, mutta ei liikaa.
Kirja on kauniisti kirjoitettu ja juonivetoisuudessaan ahmittava. Pidin tästä todella paljon. Jokaista lukua odotti innolla, sillä kaikkien naisten tarinat olivat yhtä kiinnostavia. Fantasiaelementtejä tuodaan kirjaan hienovaraisesti, vain pieninä annoksina. Nämä noidan tyyliset naiset kulkevat eläinystäviensä kanssa ja luovat voimakkaan yhteyden luontoon. Luontoa ja eläimiä kuvataankin kauniisti.
Noitavainoja, suojeltua elämää kartanossa, vähitellen paljastuvia sukusalaisuuksia, mystisiä valkosulkaisia variksia ja selviytymistarinoita. Monipuolinen ja upea kirja kaiken kaikkiaan. Ainoa asia mistä en pitänyt oli kirjan epilogi. Se tuntui turhalta, nopealta selittelyltä.
Taipumattomat, (Weyward, 2023)
WSOY, 2024
Suom. Viia Viitanen
s.458
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti