Helena joutuu yllättävään tilanteeseen, jossa työkalenteri tyhjenee. Aikaa jää pohdiskella kaikenlaista, ja nämä pohdinnat johtavat siihen, että Helena repäisee ja päättää lähteä pitkälle kävelylle. Hän pakkaa rinkkansa ja lähtee kuukausien taivallukselle Helsingistä Nuorgamiin.
"Parin tunnin kuluttua ilta-auringossa paistatteleva järvi kimmeltää edessäni. En etsi rantaviivalle suorinta tieta vaan helpointa. Näen pensaita, risuja, korkeaa heinää, kivikkoa ja viimein tasaisen sammalikon - bingo!"s.25
Kävele, unohda, rakastu kuulostaa täydelliseltä kirjalta. Pidän ideasta, jossa kävellään yksin omia ajatuksia selvitellen läpi Suomen, ja sitä tämä kirja tarjosikin.
Alkuun olinkin kirjan imussa ja Helenan matka kiinnosti kovasti. Odotin innolla mitä kaikkea Helena matkallaan löytää Suomesta ja itsestään. Pian alun jälkeen mielenkiintoni kuitenkin lopahti. Matka alkoi hyvin nopeasti kuulostaa liian suorittaiselta omaan makuuni. En viihtynyt enää, kun koko homma alkoi kuulostaa pakolliselta asialta joka oli hoidettava.
Odotin innostavaa ja voimaannuttavaa kirjaa rankasta matkasta, mutta sain lukea uudestaan ja uudestaan matkan hankaluuksista, ja lopulta oivalluksesta, joka oli lukijalle selvä jo paljon ennen kuin se kirjassa lopulta todettiin. Jos kirja olisi ollut enemmän nimensä mukainen, olisin varmaan pitänyt, nyt en saanut kirjasta irti juuri mitään.
Kävele, unohda, rakastu
2022
Kansi ja kartat: Emmi Kyytsönen/Karppi Design
s.303
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti