Anu Joenpolvi: Rakkautta ja raekuuroja

 

Marleena saapuu Rantakylään suhdekiemuroista siipeensä saaneena. Hän on saanut määräaikaisen työn leipomosta tuotekehittäjänä. Rantakylään muutto tosin ei suju suunnitelmien mukaan, sillä vuokra-asunnossa on tapahtunut vesivahinko, eikä tarjolla ole muuta paikkaa kuin ränsistynyt asunto vanhan kyläkoulun yläkerrassa. kaiken lisäksi Marleena luulee tunnistavansa naapuriasunnon miehen menneisyydestään.

"Murhatarina oli synkkä, ja loppuun päästyäni minun oli pakko sytyttää valot joka huoneeseen vessassa käyntiä varten. Sitten makasin peiton alla kuunnellen korvat herkkinä ylimääräisiä risahduksia. Uni ei tullut."s.73

Rakkautta ja raekuuroja on itsenäinen toinen osa maalaisromanttisesta Rantakylä -sarjasta. 

Maalaisromanttisten sarjojen lukeminen on harmikseni tänä kesänä jäänyt olemattomaksi, mutta onneksi ehdin kuitenkin kurvata vielä Rantakylän maisemiin kesän lopulla. 

Ja mitkä ihastuttavat maisemat tämä tarjosikaan! Vanhan kyläkoulun ränsistynyt asunto on ihana miljöö, vaikka sen sisustusta kuvattaisiin kuinka kamalaksi. Pienet kävelyt järvimaisemiin olivat myös mieluisat. 

Teksti on sujuvaa, ja sopivan arkista. Pidin tästä osasta valtavasti, sillä elämän tavallisia hetkiä, kuten työntekoa ja istutusten hoitoa kuvattiin tarpeeksi. Ne arkiset hetket maaseudulla kun ovat omia suosikkiasioitani näissä maalaisromanttisissa kirjoissa ja ne itse romanssit sitten ihan toissijaisia. Tuo romantiikkapuoli olikin jälleen melko ennalta-arvattavaa, vaikka sitä odotellessa olikin ihan hauskoja ja jänniä tilanteita. 

Rakkautta ja raekuuroja

Karisto, 2022

Kansi: Laura Noponen

s.270

Arja Puikkonen: Liitopoika

 

Aku joutuu vaihtamaan koulua kiusaamisen takia, mutta uusi koulu ahdistaa myös. Akua on kiusattu rankasti harrastusten takia, sillä hän pitää ompelemisesta ja muista asioista, joista poikien ei kiusaajien mukaan kuulu pitää. Aku tienaa jopa hieman rahaa käsitöitä tekemällä, ja näiden kautta hän tutustuu keppihevosharrastajiin. 

"-Tuossa pihassa on yhdellä tytöllä esterata, Maaria viittasi kohti orapihlaja-aidan kätkemää pihaa. -Me voitaisiin kysyä lupa ja mennä joku päivä sinne hyppäämään. Liitopoika hyppää tosi kivasti."s.36

Liitopoika on kiinnostava kirja keppihevosharrastuksesta, mutta myös monesta muusta aiheesta.

Kirjassa käsitellään harrastuksien tärkeyttä, kiusaamista, uskallusta olla oma itsensä ja sitten sitä keppihevosharrastusta. Tarina on lyhyt, nopea ja helppolukuinen, joten aiheesta kiinnostuneille nuorille kirja on varmaan helposti lähestyttävä. 

Minusta kirjassa oli kivoja yksityiskohtia kiinnostavista harrastuksista, ja sitä luki kyllä mielellään. Kirjan lyhyyden takia kirja ehtii vain raapaista pintaa kaikista tarinan aiheista. Kuitenkin mukaan on saatu lyhyitä, mutta tarkkanäköisiä kohtauksia arjesta, jotka kertovat paljon, mutta nopeasti, kuten Akun ja äidin väliset keskustelut. 

Liitopoika

Karisto, 2019

Kansi: Mari Villanen

Kannen kuva: Jussi Puikkonen

s.138

S. K. Rostedt: Kahden veren tytär

 

Moorna elää ankeaa elämää kuninkaankaupungissa maksettuna seuralaisena. Edes prinssin suopea huomio ei poista työn huonoja puolia, eikä varsinkaan sitä ulkopuolisuuden tunnetta ja huonoa kohtelua, jota Moornan puoliverisyys saa aikaan. Ihmisen ja haltian jälkeläisenä eläminen on jatkuvaa korvien piilottelua ja ilkeiden katseiden väistelyä. 

Sitten huhut demonien palaamisesta lähtee liikkeelle. Kuningas päättää elvyttää vanhan uhriperinteen näyttääkseen kansalaisille, että demonit ovat heidän hallussaan, mutta ovatko ne tosiaan? 

Hirveiden tapahtumien päätteeksi Moorna päätyy vaikealle matkalle röykeän haltian, Caidaksen kanssa.

"Moorna oli katkera ja murrettu tyttö, jokakuitenkin pystyi vielä suremaan viattoman puolesta. Hänen punoittavat, juovaiset kasvonsa lupasivat poltettua maailmaa."s.140

Kahden veren tytär on Remena nimiseen fantasiamaailmaan sijoittuvan Moorna -trilogian ensimmäinen osa. 

Tämä on nopealukuista ja vetävää fantasiaa, jossa sivut kääntyvät melkeinpä itsestään. Niinpä kirjan sivumäärää ei kannata pelätä, sillä tämä on fantasiaksi hyvin helppolukuista. Maailmaan pääsee helposti sisään, eikä sen koukeroita ole vaikea käsittää. 

Pidin tästä kirjasta paljon. Tarina koukuttaa ja luistaa eteenpäin ilman ongelmaa. Maailma ja etenkin sen demonit ovat ihanan mielikuvituksellisia ja kuvailu riittävää. Synkkyyttä ja huumoria on juuri sopivassa suhteessa. Tässä nimittäin on kyllä monia rankkoja aiheita ja tapahtumia, kuten monenlaista väkivaltaa, kuolemaa ja eriarvoisuutta, mutta myös hihittelyä aiheuttavaa sanailua ja höpsöjä tilanteita. Tietysti myös sitä romantiikkaa on mukana sopivassa määrin. Olen sitä mieltä, että jos romanttisille kirjoille jaettaisiin palkintoja niissä käytetyistä hellittelynimistä, olisi tämän kirjan ehdottomasti voitettava. 

Moornan elämään ja ongelmiin päästään hyvin kiinni tarinan aikana, ja tämän ensimmäisen osan pääpaino pysyykin Moornan asioiden selvittelyssä. Itse fantasiamaailman ongelmia ja mahdollisia tulevia konflikteja vasta raapaistaan pinnasta, joten niistä lisää sitten jatko-osissa. 

Kahden veren tytär

Otava, 2024

Kansi ja kartta: Emmi Kyytsönen

s.509

Elina Pitkäkangas: Sang

 

16-vuotias Dawei asuu köyhässä vuoristokylässä ja tekee parhaansa tienatakseen edes muutamia roposia, joilla maksaa omaa, sekä ottosisarustensa velkaa valtiolle. Eräänä yönä Dawei päätyy rahaa tienatessaan hommaan, jonka ikävät seuraukset kantavat pitkälle. Dawei joutuu jättämään rakkaan kotiseutunsa ja päätyy Valkoisen Tiikerin klaanin hallitsemalle alueelle. 

"Aivan kuin aikamme ihmiset olisivat kumartaneet Mustien sateiden uhreille parhaalla osaamallaan tavalla. Se tuntui välittämiseltä. Näytti Fusangista puolen, jollaista en ollut nähnyt."s.228

Sang on kuvitteellisen Itä-Aasian tulevaisuuteen sijoittuvan Sang-duologin ensimmäinen osa. 

Sang on niin intensiivinen, monipuolinen, rikas ja tunteita herättävä tarina, ettei tähän kirjoitukseen saisi millään mahtumaan kaikkia sen herättämiä ajatuksia ja hienouksia. 

Pääasia on kuitenkin se, että Sang on upea! (Niin ulkonäöltään kuin sisällöltäänkin.) Tässä on upeasti luotu maailma, jonka maisemat, kulttuuri ja elämäntapa on runsasta, tarkoin mietittyä ja upean elävästi kuvattua. Tätä kirjaa lukiessa oikea maailma katoaa täysin ympäriltä ja itsensä löytää Fusangin mielettömistä maisemista. 

Upean maailmanrakennuksen lisäksi kirjasta löytyy sujuvasti etenevä tarina, joka on riipaiseva. Elämä ei ole helpoimmillaankaan helppoa köyhälle, mutta vielä vaikeampaa se on viittomakieliselle Daweille, joka päätyy väkivaltaisten ja julmien tapahtumien pyörteisiin. Kaikkia Dawein kohtaamia kamaluuksia ei pystynyt kuivin silmin lukemaan. Kirja sisältää kauniita, vauhdikkaita, mutta myös hyvin raakoja kohtauksia. Kaiken keskellä on kuitenkin myös paljon rakkautta, niin perhettä ja ystäviä kohtaan, kuin myös romanttisessa mielessä. 

Sang

WSOY, 2022

Kansi: Kaisu Sandberg

s.496

Jenny Colgan: Auringonsäteitä ja vuoroveden vaiheita

 

Polly Waterford on tyytyväinen uuteen elämäänsä Mount Polbearnen saaristokylässä. Uusi koti, työ leipomossa ja parisuhde, kaikki tuntuu olevan kohdillaan. 

Kesän saapuessa on kuitenkin luvassa monia muutoksia, jotka iskevät säröjä Pollyn seesteiseen elämään. Kylään muuttaa leskeksi jäänyt Selina, jolta Polly piilottelee salaisuutta, leipomossa tapahtuu suuria muutoksia, ja lopulta jopa Pollyn miesystävä joutuu lähtemään pidemmäkis aikaa pois. Pollyn kesästä tulee raskas.

"Vanha hautausmaa oli kiehtovalla tavalla kaunis. Haudat olivat hyvin vanhoja ja villiintyneen kasvuston peittämiä. Vanhat kiviristit olivat kallellaan, ja vuodet, tuuli ja meri olivat kuluttaneet liki kaikki tekstit näkyvistä."s.49

Auringonsäteitä ja vuoroveden vaiheita on toinen osa Beach Streetin pieni leipomo -sarjasta.

Rakastin sarjan ensimmäistä osaa ja sanoin sen luettuani, etten oikeastaan edes jäänyt kaipaamaan Pollyn tarinalle jatkoa, sillä olin ihan tyytyväinen siihen mihin tarina jäi, mutta palasin silti innolla seuraamaan Pollyn uusia vaiheita. 

Tällä kertaa Polly kohtaakin paljon vastoinkäymisiä, eikä elämä ole kovin leppoisaa. Rankkaa arkea, vaikeita päätöksiä ja tunteiden myllerrystä on luvassa roppakaupalla. Juoneen mahtuu myös monia käänteitä, suuria ja pieniä. 

Polly, Huckle, Niilo ja muut tutut kyläläiset tarjoavat mukavia, dramaattisia, surullisia ja iloisia hetkiä kylässä, jossa meri on koko ajan läsnä. Meri tuntuukin olevan yksi kirjan suurimmistä päähenkilöistä. Olen iloinen kuinka se solahtaa mukaan tarinaan niin monella tavalla. 

Viihdyin tämänkin osan parissa loistavasti, vaikka se ei aivan ensimmäisen osan veroinen lukukokemus ollut. Upeat kuvailut merenrantakylästä kauniine maisemineen ja tuoksuvat leipomukset upposivat minuun taas aivan täysin. Tietysti vaikutuksen teki myös Pollyn uusi koti majakassa! Kirjan keskivaiheilla rakastamani tunnelmointi vain tuntui olevan kadoksissa ja keskittyminen oli Pollyn murheissa ja stressissä.

Auringonsäteitä ja vuoroveden vaiheita, (Summer at Little Beach Street Bakery, 2015)

Gummerus, 2021

Suom. Paula Takio

s.400

Sara Shepard: Valehtelevat viettelijät -Täydellinen

 

Rosewoodin asukkaiden salaisuudet paljastuvat yksi kerrallaan, kiitos mystisen A:n. Aria, Spencer, Hanna ja Emily yrittävät sinnikkäästi päästä eroon tuosta kaiken tietävästä piinaajasta, mutta A ei hevillä luovuta ja tytöillä on jälleen edessään kovat ajat. A:n kaikkialle näkevät silmätkään eivät kuitenkaan estä tyttöjä sotkeutumasta uusiin salaisuuksiin ja juonitteluihin. 

"Spencerin tajunta alkoi säröillä. Melissan sijaan hän näki Alin. Molemmilla oli samanlainen ylimielinen minä olen täydellinen ja sinä et ole mitään -ilme."s.221

Täydellinen on kolmas osa Valehtelevat viettelijät -sarjasta.

Nyt tämän kolmannen osan luettuani voin jo sanoa, että olen päässyt sarjan makuun. Hetki kesti lämmetä tällekin sarjalle, mutta nyt olen koukussa. 

Täydellinen tarjoaa täydellisen dramaattisia hetkiä. Arian, Emilyn, Spencerin ja Hannan elämää kuvataan vuorollaan ja kaikki tarjoavat omat dramaattiset kuvionsa kirjaan. Tällä kertaa minulle hykerryttävintä menoa tarjosi Aria ja Ezra, kun taas tarinan hyytävästä puolesta vastasi ehdottomasti Spencer. Teinidraamailupalkinnon sen sijaan voittaisi Hanna, niin kuin yleensäkin. Mutta yllätyksekseni hän näytti tässä osassa myös sellaista lempeämpää puolta itsestään. 

Kirja oli jälleen nopealukuista, salaisuuksien täyteistä viihdettä, jossa A:n henkilöllisyyttä selvitellään, samoin kuin Alin murhaajaa, mutta sarjan ollessa näin alkuvaiheessa, ei kannata pidätellä hengitystä sitä suurta paljastusta odottaessa. Loppuun oli taas tarjolla valtava koukku, joka houkuttelee tarttumaan seuraavaan osaan.

Täydellinen, (Perfect, 2007)

Gummerus, 2012

Suom. Paula Takio

s.279

Päivi Tuulikki Koskela: Koodinimi Susi

 

Nea, Niilo ja Venla ovat matkustaneet syysloman viettoon Tervolaan. Suunnitelmissa on tutkia luolia, heittää frisbeetä ja tehdä muita mukavia juttuja. Loma muuttuu kuitenkin pian huomattavasti jännemmäksi kun nuoret jäävät keskenään majapaikaansa, ja saavat vielä Eetunkin kylään.

Sitten he alkavat huomaamaan omituisia asioita majapaikassaan. Voisiko paikkakunnalla olla tekeillä jotakin rikollista? Nuoret saavat vihiä salametsästyksestä, ja päättävät tutkia asian perinpohjin.

"Oven yläpuolella luki puuhun poltetuin kirjaimin: Hotelli Sudenpesä. Heti oven sisäpuolella aulassa oli suuri täytetty susi. He olivat nähneet sen jo tullessaan, mutta nyt Venla jäi silmäilemään otusta."s.13

Koodinimi Susi on Ympäristöseikkailu -sarjan neljäs osa, mutta toimii hyvin itsenäisenäkin kirjana. 

Tässä osassa jännittävän seikkailun ohella tutustutaan petoeläimiin ja niiden kuulumiseen luontoon. Tietoa petoeläimistä saa luontevasti tarinan ohella, nuorten keskustellessa aiheesta, mutta myös kirjan loppuun kootusta pienestä tietopaketista. 

Nuoret päätyvät kirjassa vaarallisen, kansainväliseksi muuttuvan seikkailun tiimellykseen, johon mahtuu hurjiakin käänteitä. Jännitystä, mysteerejä, rikollisia sun muuta jännää on siis tarjolla tässä tarinassa. Hurjaa seikkailua tasapainottaa nuorten tavallinen lomailu ja ajanvietto yhdessä. Harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita kuvataan ja niiden kautta nuoriin tutustuu mukavasti. Dialogi ei sen sijaan välillä innostanut, sillä siinä vilisi täytesanoja, joiden oli tietysti tarkoitus tuoda esiin nuorten puhetyyliä, mutta joka tosiasiassa muutti sen paikoitellen hankalalukuiseksi ja tönköksi. 

Koodinimi Susi on toimiva kokonaisuus, jonka jännittävän seikkailuun kätkeytyy tarina hyvin tärkeästä aiheesta, pedoista ja niiden kohtelusta Suomessa. Tarinan joukkoon mahtuu myös muutavia Hanna Kenakkalan kuvittamia mustavalkoisia kuvia. 

Koodinimi Susi

Atrain&Nord, 2024

Kuvittanut: Hanna Kenakkala

s.185

Arvostelukappale

Edward Kay & Mike Shiell: Haiseva tiede

 

Haiseva tiede kertoo kaiken tarpeellisen hajuista, hajuaistista ja monesta muusta hajuihin liittyvästä asiasta. 

Tämä hajujen maailmaan sukeltava lastenkirja sopii hyvin luettavaksi pieninä pätkinä. Kirjaan voi myös loistavasti palata myöhemmin uudelleen, vaikka johonkin tiettyyn aiheeseen, sillä siinä ei ole varsinaista tarinaa. Lukeminen sieltä täältä, kiinnostavien otsikoiden perässä onnistuu siis ongelmitta.

Kirjan asiat ovat lastenkirjan tyyliin selitetty melko lyhyesti, ja kuvia on runsaasti. En siltikään suosittelisi tätä aivan perheen pienimmille, sillä sanasto on välillä monimutkaista.

Mike Shiellin kuvitus on runsasta, ja katseltavaa riittää. Vihertävän, rusehtava värimaailma sopii tähän hajujen täyteiseen kirjaan kuin nenä päähän. Söpöjä ja kauniita kuvia ei tältä kirjalta siis kannata odottaa, sillä kuvat todella tuovat esiin hajuja, ja ovat välillä melko ällöttäviäkin. 

Haiseva tiede, (Stinky science, 2019)

KVALITI, 2023

Suom: Jade Haapasalo

Kuvitus: Mike Shiell

Teksti: Edward Kay

s.43

Arvostelukappale