Gotlannissa heräillään uuteen turistikauteen, kun pienestä Ljugarnin kylästä löydetään kesämökillään surmattu Henrik Dahlman. Media on heti kiinnostunut tapauksesta, sillä Dahlman on kuuluisa taiteilija ja kaiken lisäksi tekotapa on vähintäänkin kiinnostava. Ruumis löydetään alasti ja sidottuna sängystä. Anders Knutas kollegoineen yrittää selvittää tapausta, mutta kauhukseen he saavat toisen lähes samanlaisen tapauksen tutkittavakseen. Onko liikkeellä sarjamurhaaja?
Toiset kasvot on kolmastoista osa Jungstedtin Gotlanti -sarjasta.
Kirjassa pyöritellään jälleen rikoksien ohella runsaasti Knutaksen henkilökohtaista elämää. Välillä tutkimukset tuntuvatkin hänen kohdallaan jäävän kaiken muun jalkoihin ja loppuratkaisu saapuu ilman sen kummempia tutkimuksia ja poliisityötäkin. Tällä kertaa Knutaksen keksimä ratkaisu tuntui tulevan liian helposti. Minä en ainakaan nähnyt yhtäkään syytä, miksi hän edes etsi sellaisia tietoja, mitä kautta hän keksi syyllisen. Noh en minä toki olekaan poliisi.
Murhaajan näkökulma kirjaan oli tällä kertaa myöskin omasta mielestäni kummallinen. En saanut otetta siitä mitä varten hän päätyi murhaajaksi. Tai varsinkaan sellaiseksi murhaajaksi, joksi hän päätyi. Menneiden muistelu tuntuikin siksi irralliselta tarinalta, joka ei periaattessa edes liity mihinkään.
Mutta, mutta...Nautin silti tämän kirjan lukemisesta. Maisemat, tunnelma ja sujuva kerronta pitävät otteessaan ja murhaajaa saa jännittää loppuun asti. Kaikkein kiinnostavinta on kuitenkin arkinen kerronta hahmojen elämästä. Johan ja Emmakin palasivat taas tähän kirjaan, vaikka viimeisessä heitä ei näkynyt. Toki Johanin ei tarvitsisi ihan jokaiseen murhatutkimukseen päästä mukaan niin konkreettisesti, mutta mitäpä tuosta. Ihan kelvollinen dekkari jälleen, vaikka sarja onkin edennyt pitkälle.
Lue myös: Kesän kylmyydessä, Meren hiljaisuudessa, Saaren varjoissa, Muurien kätköissä, Aamun hämärissä, Kevään kalpeudessa, Hiljaisuuden hinta, Vaarallinen leikki, Neljäs uhri, Viimeinen näytös, Joka yksin kulkee ja Kullan kallis.
Toiset kasvot, (Det andra ansiktet, 2016)
Otava, 2017
Suom. Emmi Jäkkö
s. 365
Harvoin Jungstedtin dekkareihin on saanut pettyä. Ovat takuuvarmaa, kohtalaisen kevyttä luettavaa :-)
VastaaPoistaTotta, tämä on tasaisen hyvä sarja ja tietää mitä odottaa, kun kirjan aloittaa. :)
PoistaMies on näitä Jungstedtin dekkareita lukenut innolla ja meiltä taitaa löytyäkin suurin osa sarjasta omasta hyllystä, uusimmat pois lukien. Innostuin tästä postauksestasi, ehkäpä pitäisi vihdoinkin testata uppoaako tämä myös minuun :) /Mari
VastaaPoistaKannattaa koittaa, ellei haittaa, että kirjoissa on rikosten lomassa runsaasti suhdehöpötystä monien hahmojen kautta. :)
Poista