Maria Kuutti: Mennään jo pilkille!

 

Ilmari pitää kalastuksesta. Kesäisin hän onkii, mutta nyt on talvi ja hän haluaa pilkille. Ennen pilkille menoa on hankittava tarvikkeita, ja odotettava isää, sillä jäälle ei saa ikinä mennä ilman aikuista. Isällä vain tuntuu olevan ihan hirveästi tehtävää ennen lähtöä, eikä Ilmarin hermot meinaa riittää.

Mennään jo pilkille! on loistava kirja lapsille, jotka pitävät kalastuksesta tai vaikkapa haluavat lukea ihan uudesta kiinnostavasta harrastuksesta. Kirja sopii juuri lukemaan oppineille, mutta sen parissa viihtyy varmasti pienemmätkin. Tekstiä on vähän ja se on selkeää. Tekstin ohella kulkee suuri ja värikäs kuvitus, jonka on tehnyt Elina Jasu.

Mennään jo pilkille! on toinen Maria Kuutin ja Elina Jasun yhdessä tekemä kirja. Toivottavasti heidän yhteistyö jatkuu vielä pitkään, sillä näissä kirjoissa on kaikki kohdallaan. Maria Kuutti onnistuu vähäisestä tekstimäärästä huolimatta esittelemään pilkkimistä kattavasti ja kiinnostavasti. Sen lisäksi kirjaan mahtuu lapsen innokkuutta ja malttamattomuutta.

Elina Jasu on onnistunut jälleen kuvituksessa ikuistamaan tarinan tärkeät ykistyiskohdat, myös ne joita teksti ei kerro. Aidon arkisilla yksityiskohdilla ilahduttavasta Jasusta onkin nopeasti tullut yksi suosikki kuvittajistani. 

Mennään jo pilkille!

KVALITI, 2022

Kuvat: Elina Jasu

s.45

Arvostelukappale

Viveca Sten: Syvissä vesissä

Kalaverkkoon sotkeutunut ruumis ajautuu rantaan Sandhamnissa. Thomas Andreasson, Nackan poliisista tutkii tapausta, mutta se vaikuttaa selvältä onnettomuudelta. Tapauksen tutkinta saa kuitenkin uutta puhtia alleen, kun sandhamnista löydetään toinen ruumis, joka sattuu olemaan merestä löydetyn sukulainen. Miten ihmeessä tapaukset liittyvät toisiinsa?

Thomas alkaa tutkia tapausta, ja saakin paljon apua lapsuudenystävältään, Nora Lindeltä. 

"Kontrasti kesä- ja talvikauden välillä ei kuitenkaan olisi voinut olla suurempi - kesällä saareen ahtautui pari kolmetuhatta mökkiläistä sekä satatuhatta satunnaista kävijää, talvella siellä ei liikkunut sadankahdenkymmenen vakituisen asukkaan lisäksi juuri ketään."s.19

Syvissä vesissä on ensimmäinen osa Sandhamnin murhat -dekkarisarjasta.

Päätin aloittaa miljoonan kesken olevan sarjan seuraksi myös tämän Sandhamnin murhat -sarjan. Uusien sarjojen aloittaminen on aina yhtä houkuttelevaa, kun taas sarjojen jatkaminen tuntuu olevan minulla vähän hitaampaa. 

Syvissä vesissä tarjoaa kauniin saaristomiljöön. On kesä, turisteja vilisee saaren täydeltä ja lapsia viedään uimakouluun harvase päivä. Ruumiita putkahtelee esiin yllättävän paljon, mutta väkivaltaa tai mitään muutakaan veristä tai raakaa ei kuvailla juuri lainkaan. Myös poliisityötä kuvataan yllättävän vähän. Tähän vaikuttanee se, että toinen kirjan päähenkilöistä ei ole poliisi lainkaan, vaan auttelee ystäväänsä muuten vain. 

Kirjassa on hyvin paljon päähenkilöiden elämän ja arjen kuvausta. Etenkin Noran elämään ja ajatuksiin päästään sukeltamaan perinpohjaisesti. Nämä asiat jättävät murhatutkinnan aika pieneen osaan, ja lopulta kun kaikki selvisi, olin hivenen hämmentynyt, sillä lukijalle ei juurikaan vihjailla mitään, ja loppuratkaisu tuli kuin puskista. 

Nora oli kuitenkin hahmona kiinnostava, ja saaristomiljöö kaunis ja hyvin kuvailtu, joten vaikka dekkarina tämä ei sinänsä koukuttanut, niin muuten kyllä. Uskonkin palaavani Sandhamniin vielä uudestaankin. 

Syvissä vesissä, (I de lugnaste vatten, 2008)

Crime Time

Suom. Outi Menna

s.461

Karoliina Sallinen: Tee se itse -vauva

 

Usva ja Juha ovat kolmekymppinen pariskunta, joka alkaa odottaa vauvaa. Usva on huolettoman oloinen, rempseä nainen, Juha taas hieman säntillisempi ja vakavampi. Kun pari huomaa Usvan olevan raskaana, alkaa varsinainen tunteiden vuoristorata. 

"Tässä pedissä makasi nyt tuleva äiti. Isä söi luultavasti sushia jossakin aurinkoisessa lounasravintolassa eikä välittänyt tuon taivaallista nivuskivuista tai raa`an kalan ja levän vaarallisuudesta."s.92

Tee se itse -vauva kertoo ilahduttavan pirteään tyyliin Usvan ja Juhan vauvan odottamisesta ihan ensimmäisestä raskausviikosta viimeiseen. Yksi luku on aina yksi raskausviikko. Tarinaa kerrotaan vuorotellen kummankin näkökulmasta. 

En odottanut, että pitäisin näin paljon kirjasta, joka kertoo raskaudesta, mutta niin siinä kävi, että nautin kirjan jokaisesta sivusta ja luin sen vauhdilla. Usva ja Juha tulevat hyvin tutuiksi kirjan edetessä. Heidät oppii tuntemaan pienten arkisten tilanteiden kautta, joista he kertovat ajatuksiaan. Pidin kummastakin, vaikka he ovatkin keskenään erilaisia. 

Kirjan takakansi lupailee kirjan vuodattavan esiin kaiken sen, mitä neuvolan oppaat unohtivat kertoa. No, neuvolan oppaita en ole lukenut kun viimeksi ylä-asteella jotakin koulujuttua varten, mutta uskon tuohon lupaukseen silti. Kirja on nimittäin alusta loppuun mitä pirteintä ja viihdyttävintä kerrontaa raskaudesta iloineen ja suruineen, ilman puisevia opetuksia ja sääntölistoja. Se on täynnä pieniä oivaltavia yksityiskohtia, hulvattomia ajatuksia ja tilanteita, jotka välillä myös kiusallisuudessaan naurattavat. 

Minulle tämä oli hyvin viihdyttävä teos, joka sai monesti hihittämään ääneen. Pidin kirjoitustyylistä ja juonen rennosta etenemisestä. En oikeastaan edes keksi tästä mitään negatiivistä sanottavaa, sillä minusta tämä oli hauska kurkistus odottavan parin arkeen. Plussaa tarinan ohella kulkevasta hienosta musta-valko piirroskuvituksesta, se sopi kirjan tyyliin loistavasti. 

Tee se itse -vauva

Bazar, 2016

Kuvittanut: Sanni Kariniemi

Kannen suunnittelu: Eevaliina Rusanen

s.239

Mikko Kunnas: Noksu hammaslääkärissä

 

Mikä on kun Noksulle ei maistu aamupalaksi edes ystävän valmistama herkullinen hunajatee? Noksu paljastaa syyn. Suuhun sattuu. Noksun ystävä, Nupi ohjeistaa Noksua menemään heti hammaslääkäriin, ja lähtee vielä itse seuraksi. 

"On hampaiden harjaus taito tärkeä. Jos ei sitä osaa, voi alkaa särkeä."

2-5-vuotiaille suunnattu värikäs Noksu -kuvakirjasarja on saanut jatkoa. Tällä kertaa tarina opastaa perheen pienimmille, ettei hammaslääriä kannata turhaan jännittää. 

Lorumainen teksti on täynnä hauskaa ja pirteää sanailua. Juoni on hyväntuulinen, vaikka aihe onkin monia pelottava hammaslääkärikäynti. Kaverusten iloinen asenne piristää ja sopii loistavasti yhteen kirjan värikkäiden kuvien kanssa. 

Kirjassa ei aleta pitkästi tai liian tarkasti kertoa hammasläärikäynnin ykistyiskohtia, mutta kiva pieni kurkistus sinne hammasläärin vastaanotolle saadaan. Mukaan on mahtunut myös hauskasti kirjoitettu muistutus siitä miksi hampaita pestään, ja mitä on esimerkiksi plakki. 

Lisäksi kirjan lopusta löytyy sivu, johon saa piirtää. Kirjan omistava lapsi saa siis luvan kanssa piirtää kirjan sivulle, jossa on valmiiksi kuva hoitotuolista. 

Noksu hammaslääkärissä

KVALITI, 2022

Kuvat: Mikko Kunnas

Arvostelukappale

Alexander McCall Smith: Onni ja siniset kengät

 

Naisten etsivätoimisto numero 1:llä on jälleen paljon tehtäviä, vaikka välillä onkin ollut varsin hiljaista. Mysteerejä ei suikaan aleta silti kiireesti hoitaa, vaan niitä pohditaan toimistolla rooibos kupillisen äärellä kaikessa rauhassa. Samalla on toki hoidettava omiakin asioita. Mma Ramotswe pohtii kovasti perinteistä ruumiinrakennettaan, ja Mma Makutsi feminismiään. 

"- ihmiset eivät halunneet kuulla epämiellyttäviä totuuksia, vaikka olisivat itse niitä pyytäneet. Epämiellyttävä totuus tarkoitti, että piti aloittaa alusta ja keksiä aivan uusia menettelytapoja, eikä se aina ollut mukavaa, kun olisi ollut paljon muutakin tekemistä."s.148

Onni ja siniset kengät on seitsemäs osa Mma Ramotswe tutkii -sarjasta.

Voi mikä hyvän mielen kirja tämä jälleen oli. Tässä osassa hahmojen murheet olivat hitusen pienempiä kuin edellisessä, ja lukijan näkökulmasta hauskoja. Mma Ramotswen ja Mma Makutsin pohdinnat saivat hymyn huulille monesti kirjan edetessä.

Kaikenlaista pientä ehtii sattua ja tapahtua, sillä toimeksiantoja on jälleen monta saman aikaisesti. Näihin ei toki käytetä kovin paljon aikaa kirjassa, sillä etsivätoimiston tyyli hoitaa asiat on hienovarainen ja pohdiskeleva. vähän aikaa sitten palkattu apulainen tosin on luonteeltaan hieman menevämpi, joten aikaiseksi saadaan myös draamaa, kun herra Polopetsi ottaa erään asian hoitaakseen. 

Onni ja siniset kengät on viihdyttävä kirja, joka on taattua Mma Ramotswe tutkii -sarjan laatua. Näitä kirjoja on mielestäni mukava lukea aina välillä. En tosin usko, että näiden viehätys säilyisi itselläni, jos lukisin koko sarjan kerralla tai lyhyessä ajassa. Tyyli on kuitenkin ainakin tähän asti ollut niin samanlainen kaikissa osissa.

Onni ja siniset kengät, (Blue Shoes and Happiness, 2008)

Otava, 2008

Suom. Jaakko Kankaanpää

s.320