Eva Frantz: Ruukin salaisuus

 

On joulukuu. Kaksitoista vuotias Flora on matkustanut äitinsä kanssa kuukaudeksi pieneen Helmerinkylään. Äiti aikoo kirjoittaa seuraavaa kirjaansa, ja sopiva rauhaisa paikka löytyi hylätyn kartanon mailta, pienestä portinvartijan talosta. 

Lähestyvä joulu tuo Floralle paljon kauniita muistoja mieleen, jotka nyt tekevät olon surumieliseksi. Onneksi kartanon mailta löytyy paljon tutkittavaa, joka saa ajatukset uusille urille. Kartano ympäristöineen tuntuu olevan täynnä kaikkea ihmeellistä. Musiikkia, outoa kuiskuttelua, ja entäs vitivalkoinen orava sitten. Asioista on otettava selvää. Flora päätyykin kiinnostavan tarinan jäljille.

"Oli aika nurinkurista maata sängyssä ja toivoa pääsevänsä unessa sisälle kartanoon, kun oikea kartano oli vain lyhyen kävelymatkan päässä."s.50

Ruukin salaisuus oli tänä vuonna joulukalenterikirjanani. Kirja koostuu kahdestakymmenestäneljästä luvusta ja siinä eletään joulun aikaa, joten se sopii loistavasti hommaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään super jouluinen tarina, joten tämän voi hyvin lukea muulloinkin tai vaikka ei niin joulujutuista välittäisikään. 

Ruukin salaisuus sopi loistavaksi vastapainoksi kaikkien romanttisten joulukirjojen joukkoon. Tarina ei tosiaan ole hilpea satu, vaan aika surullinen monestakin syystä. Juoni ei kuitenkaan tunnu liian synkältä, sillä tarina on niin kiinnostava. Kirjan kuvituskin on tummasävyinen, ja välillä hyvin synkkä sekin. Jokaisen luvun alusta löytyy sivun kokoinen kuva. 

Kartanotarinat ovat yleensä aina minun mieleeni ja niin oli tämäkin. Kun siihen lisätään synkkiä salaisuuksia, hiukan yliluonnollisuutta, joulu ja pieni hiljainen kylä on ainekset loistavaan tarinaan valmiina. Viihdyin kirjan parissa hyvin, ja välillä houkutti lukea enemmänkin kuin vain yksi luku päivässä, mutta maltoin mieleni. Vaikeaa se oli kun jokainen luku jäi niin kiinnostavaan kohtaan. 

Ruukin salaisuus, (Hemligheten i Helmersbruk, 2021)

Kustantamo S&S, 2021

Suom. Anu Koivunen

Kuvitus: Elin Sandström

s.267

Anneli Kanto: Radio korvatunturi

 

Pate-poro ei tule toimeen työparinsa tonttu Ärtsyn kanssa. Joulun lähestyessä he ottavat niin pahasti yhteen, ettei Pate saa lähteä ensimmäiselle joulukadulleen töihin, vaan Ärtsy saa mukaansa toisen poron. Pate joutuu jäämään Korvatunturille, kun muut saavat tehdä ihania joulujuttuja. Pate tylsistyy ja lähteekin tutkimaan paikkoja. Hän tapaa flunssaisen joulumuorin, ja päättää auttaa tätä. Samalla hän ottaa vahingossa tehtäväkseen hoitaa myös radio Korvatunturin juontotyön.

"Entä jos karkaisi Korvatunturilta? Lähtisi tuntureille ja rupeaisi villiporoksi eikä tulisi kotiin ikinä? Se oli hyvä suunnitelma, mutta erämaassa oli susia ja ahmoja ja kettuja ja ties mitä jänispetoja. Yön pimeydessä Pate ei yksinään uskaltanut erämaahan."s.85

Radio Korvatunturi on tarina Korvatunturin työntekijöistä, ja kurkistus Korvatunturin arkeen joulun alla. 

Kirja on nykyaikainen kuvaus Korvatunturin arjesta. Mitään kovin perinteikästä ei ole tarjolla, eikä kaunista tunnelmaa. Tontut ja porot eivät ole pelkkää iloa ja rallatustu, vaan työhönsä keskittyviä ahertajia, jotka eivät ole edes aina ystävällisä toisilleen. 

Huumori on kirjassa esillä melkein koko ajan. On kohellusta, hassuja sattumuksia ja pieruhuumoriakin. Tarinan ohella kulkee Janne Harjun mustavalkoinen kuvitus. Kuvia on hyvin vähän, suunnilleen viisi koko kirjassa. 

Kyllähän tämä kirja voi lapsilukijoihin upota hyvinkin huumorinsa kanssa, ja varmasti moneen muuhunkin, mutta minua varten tämä kirja ei ollut. Minä kun kaipaan enemmän sellaista hyvän mielen joulutunnelmaa. Kuvitus ei myöskään ollut minun makuuni. 

Helppolukuisena ja nopeana kirjana luin tämän kuitenkin loppuun, vaikka ei minua varten ollutkaan. 

Radio Korvatunturi

Karisto, 2015

Kuvitus ja graafinen suunnittelu: Janne Harju

s.113

Ashley Elston: 10 x sokkotreffit

 

Sophie saa tahtonsa läpi ja saa jäädä jouluksi sukulaistensa luokse, vaikka hänen vanhempansa lähtevät muualle. Sophiella on joulun ajaksi ihania suunnitelmia, joihin vanhempien seurassa oleminen ei sovi. Hän haluaa viettää aikaa poikaystävänsä Griffinin kanssa. Mutta sitten Griffin yllättää, hän haluaakin vapautta, ei Sophien seuraa. Sophien olo on kamala kun hän menee sukulaistensa luo, joten nämä päättävät piristää häntä. Kymmenen sukulaista saa järjestää Sophielle sokkotreffit eri illoille. 

"Paiskimme tänään uutterasti töitä, ja Nonna oli oikeassa - tarvitsin työntekoa pitääkseni ajatukseni poissa Griffinistä. Mutta nyt minun täytyy pakottaa itseni käymään se kaikki jälleen kerran läpi."s.31

10 x sokkotreffit on minun tämän vuoden suosikki joulukirja. Tässä kirjassa on kaikkea ihanaa niin paljon, vaikka pisimmästä päästä tämä ei olekaan. Tämä onkin nopealukuinen, kevyt ja lämmin. 

Tässä kirjassa riittää perhettä. Sophien ympärillä häärää valtava joukko monenlaisia sukulaisia. Niinpä myös heidän järjestämien treffiseuralaisten joukosta löytyy jos jonkinlaista tyyppiä. Treffit olivat aivan loistavia. Välillä oli söpöä ja välillä niin hullunkurista meininkiä, että nauratti. Loppuratkaisu ei tosin yllättänyt, harvemminhan näissä. Mutta söpö se silti oli, niin kuin tämä kirja muutenkin suurimmaksi osaksi. 

Tämä on joulukirja, jonka haluan lukea joskus uudestaan. Lukuisten dialogien kautta kulkeva tarina on ihanan lämmin. On perhettä, ystävyyttä, välittämistä ja huolenpitoa. Siinä ohella leivotaan, syödään, nauretaan paljon ja osallistutaan monenlaisiin joulujuttuihin treffien kautta. Pelkkää naureskelua ei juoni kuitenkaan ole, sillä mukaan mahtuu hiukan vakavammaksi vetävää asiaa myös. Tämä onkin juuri täydellinen yhdistelmä ja kokonaisuus joka toimii. 

10 x sokkotreffit, (Ten Blind Dates, 2019)

WSOY, 2020

Suom. Inka Parpola

s.266

Moa mansén: Penny & Tallikatti pelastavat joulun

 

Tallikatti on järkyttynyt. Hän on tehnyt kauan ja suurella vaivalla upeaa lahjalistaa, mutta nyt se on kadonnut. Tallikatti epäilee jopa, että joku on varastanut sen. Joulu on varmasti pilalla, sillä miten hän voisi saada toivomansa lahjat, jos hänellä ei ole edes listaa? Kaiken lisäksi talliin saapuu kummallisen värinen koira, joka alkaa pomotella. Tallikatin joulusta tuntuu tulevan kurjaakin kurjempi, sillä kaikki hänen ystävänsä käyttäytyvät oudosti.

"Taivas on ankean harmaa, ei lunta, ei toivomuslistaa. Tästä tulee kaikkien aikojen kurjin joulu."s.15

Penny & Tallikatti pelastavat joulun on tarina tallin asukkaista, jotka odottavat joulua, mutta kaikkien lahjatoiveiden ja koristeiden keskellä he meinaavat unohtaa sen tärkeimmän, yhdessäolon ja ystävyyden. 

Penny poni ja Tallikatti kissa ovat parhaita kavereita, mutta joulun lähestyessä he riitaantuvat ja päätyvät jopa kisaamaan toisiaan vastaan. Nämä kaksi ovatkin kirjan päähenkiköitä ja heidän tekemisten ja ajatusten kautta tarinaa seurataan. Heidän lisäksi tarinasta löytyy muitakin kiinnostavia hahmoja, kuten tallirottia.

Tarina on pääosin vauhdikas ja hauska. Hiukan jännitystäkin mahtuu mukaan ja kirjan loppupuolella päädytään nopeaan seikkailuunkin. Näiden omalaatuisten eläinten seurassa viihtyy kyllä hyvin. 

Kirjassa on myös muutamia kuvia siellä täällä. Ne ovat kauniita, mutta aika pieniä ja mustavalkoisia. Teksti on siis pääosassa.

Penny & Tallikatti pelastavat joulun, (Penny & Stallkatten räddar julen, 2017)

Stabenfeldt, 2017

Kuvitus: Jerzy Olszak, Lucky Media

Suom. Auli Hurme-Keränen

s.123

Robert Barry: Herra Jalavan joulukuusi

 

Valtavassa kartanossa asuva herra Jalava saa odottamansa upean joulukuusen, mutta kun sitä aletaan pystyttää eteishalliin huomataan, että se on liian iso. Tästä alkaa tarina, joka johdattaa lukijan monien ihmisten ja eläinten koteihin. Kuusesta kun jää aika paljon jaettavaksi. 

"Miten komea kuusi: vasta kaadettu, tuuhea ja kiiltävän vihreä -ja aivan hirmuisen suuri!"

Herra Jalavan joulukuusi on kaunis jouluinen tarina, jossa pienet asiat tuovat monelle suurta iloa. Tässä lastenkirjassa kuvat ovat suuria, ja niiden kautta lukija saa kurkistaa monenlaiseen asumukseen. Kaikista kodeista löytyy sopivasti yksityiskohtia tutkittavaksi, mutta omia kuvasuosikkejani olivat silti ihanan lumiset maisemat. 

Tekstiä kirjassa on vähän. Tarina ei suuria yllätyksiä tarjoa, sillä sama kaava toistuu jokaisen perheen kohdalla. Kuusi tuodaan sisään ja huomataan sen olevan liian suuri. Kirjassa on kuitenkin lämmin joulutunnelma, ja tekstin ja kuvituksen yhdistelmä tarjoaa pieniä kurkistuksia kunkin hahmon kodista, perheestä ja joulun vietosta. 

Herra Jalavan joulukuusi, (Mr. Willoby´s Christmas Tree, 1963)

Lasten parhaat kirjat, 2004

Kuvittanut: Ute Krause

Suom. Taina Wallin

Martin Widmark: Ruusun salaisuus

 

Stefan ja hänen isänsä viettävät joulua Ruotsissa vuonna 1918. 12-vuotiaan Stefanin joulu ei todellakaan ole iloinen, sillä hänen äitinsä on kuollut. Stefan haluaa löytää vastauksen mieltään painaviin kysymyksiin. Niinpä hän päätyy lukemaan salaa isänsä kirjeen, jonka äiti on juuri ennen kuolemaansa lähettänyt tälle. Stefan löytääkin kirjeestä jotakin hyvin mielenkiintoista, joka johdattaa hänet hieman lähemmäs vastauksia, mutta ratkaistakseen koko jutun, on Stefanin tutkittava asioita vielä paljon enemmän. Pian hän onkin keskellä pelottavaa seikkailua, jossa joku seuraa häntä pahat mielessään. 

"Stefan epäröi. Hänestä tuntui kuin hän olisi salakuunnellut keskustelua, jota ei ollut tarkoitettu hänen korvilleen. Hän työnsi kirjeen takaisin kuoreen, mutta vetäisi sen saman tien uudestaan esiin."s.29

Ruusun salaisuus on nopeatempoinen lapsille ja nuorille suunnattu jännittävä mysteeritarina. 

Kirjan rakenne muodostuu hienosti tekstin ja kuvien yhdistelmästä. Välillä tarina etenee hieman jopa sarjakuvamaisesti puhekuplien avulla, vaikka pääosin kuitenkin perinteiemmällä kirjoituksella. Näiden lisäksi löytyy myös kirjeitä, jotka ovat kirjoitettu kuin vanhalle kirjepaperille kaunokirjoituksella. En tiedä kuinka helppo lasten on nykyään lukea kaunoa, kun tuollaista tyyliä ei ainakaan enää edes opeteta koulussa, mutta omaan lukemiseen tuo ei ongelmia tuonut.

Kirja onkin täynnä juuri tuollaisia kirjeiden kaltaisia kauniita yksityiskohtia, jotka tekevät kirjasta minulle hyvin mieluisan. Muutkin Ola Skogängin kuvat onnistuvat luomaan juuri oikeanlaista tunnelmaa kirjaan. 

Pidin kovasti kirjan vauhdikkaasta tarinasta, jossa seikkailua riitti. Tarinaan oli keksitty kiinnostavia yksityiskohtia ja kirjan päähenkilö joutuikin selvittämään mysteerin toisensa perään saadakseen äitinsä salaisuudet selville. Kirjan alku oli hyvin surumielinen ja synkkä, ja tuo surullisempi vire jatkui läpi kirjan. Mikään hyvän mielen tarina Stefanin yksinäinen hyytävinä pakkaspäivinä tehty seikkailu ei siis ole. Mutta sen sijaan se on koukuttava, kaunis ja jännittävä. Tekstiäkään ei ole kovin paljoa, joten tämän jännittävän kirjan pariin voisi uppoutua vähemmänkin lukeva lapsi, joka kaipaa nopeatempoista tarinaa.

Ruusun salaisuus, (I rosens mitt, 2017)

Tammi, 2018

Kuvat: Ola Skogäng

Suom. Outi Menna

s.128

Elli Äijälä: Virsulan jouluaatto

 

On jouluaatto. Virsulan maatilalla niin eläimet kuin ihmisetkin heräävät kauniin lumiseen jouluun. On aika tehdä monia ihania joulujuttuja. Kuusi valitaan ja koristellaan, pipareita leivotaan ja saunomaankin ehditään. Toki joulupukkikin tulee käymään ja vatsat saadaan täyteen jouluruokaa. 

"Pikku-Maisaa kimallus kiinnostaa, koristeiden sekaan putoaa. Riemuissaan on taapero, laatikon suloisin joulupallero!"

Virsulan jouluaatto on suloinen tarina jouluaatosta perinteineen. Lorumaiseen tyyliin kirjoitettu tarina esittelee monien jouluista tuttuja tekemisiä.

Kirjan tunnelma on lämmin. Kaikilla on hyvä mieli, se näkyy ja kuuluu niin tallissa kuin talossakin. 

Kirjassa on vähän tekstiä ja suuret kuvat. Kuvitus tukee kirjan lämmintä tunnelmaa. Se on jotenkin niin pehmoisen ja pörröisen näköinen. Vaikutuksen teki etenkin mummun ihanan karvainen harmaa tukkapehko ja mäyräkoira Maurin pötkyläinen ja letkeä olemus. Niin ja tietysti kuusi yksityiskohtaisine palloineen. Paljon muutakin ihastuttavaa katseltavaa kuvista löytyy. 

Virsulan jouluaatto

Teksti ja kuvat: Elli Äijälä

KVALITI, 2022

Arvostelukappale

Milly Johnson: Kirsikoita ja joulun taikaa

 

Joulu lähestyy. Kuusi ihmistä on lähtenyt matkaan, kaikilla mielessään tärkeä tehtävä. Jack aikoo saada hoidettua suuren työasian, Mary taas haluaisi saada Jackin huomaamaan itsensä, Bridge ja Lukea aikovat tavata toisensa hyvin nopeasti ja allekirjoittaa viimeinkin eropaperit, ja Charlie ja Robin aikovat viettää ikimuistoisen joulun Skotlannissa. 

Kaikkien suunnitelmat muuttuvat kun historiallisen kova lumimyrsky yllättää ja kaikki nämä kuusi päätyvät majataloon keskelle Yorkshiren nummien rauhaa.

"Hän oli suorastaan naurettavan hermostunut pannessaan lahjansa sukkaan. Ehkä se oli liian hienovarainen, ehkä se ylitti jonkin rajan. Ehkei se ylittänyt rajaa tarpeeksi selvästi."s.174

Kirsikoita ja joulun taikaa on ihastuttavan tunnelmallinen joulukirja. Tästä jos jostain löytyy joulun äärelle rauhoittumista, tunnelmaa, herkkyyttä ja ihmisten välistä lämpöä. 

Tällä kertaa joulukirja, jonka loppuratkaisu ei ollut ensimmäisiltä sivuilta asti minulle selvää. Oli tässäkin ne omat ennalta arvattavuutensa, mutta paljon yllätyksiä löytyi.

Kirjan joulutunnelma oli täydellinen. Joulufiilis hiipi pikku hiljaa kaikkiin kuuteen, majataloon sattumalta osuneeseen ihmiseen. Nämä ihmiset ovat keskenään erilaisia, mutta ei tarvita kuin ripaus joulun taikaa yhdistämään heidät tiiviiksi yhteisöksi, joiden joulunvieton seuraaminen aiheuttaa lämpimän, hyvän olon. Tosin välillä tunnelma meni niin kauniin herkäksi ja surulliseksi, että tämä lukija sai kyyneleet silmiinsä. 

Muistinko jo mainita kirjan tunnelman? Tunnelma, tunnelma, ah tämän kirjan tunnelma. Siihen voisi kääriytyä kuin pörröiseen jouluvilttiin. On hyvää ruokaa, kynttilöitä, joulukuusi, takkatuli, ja sitten ihania jouluperinteitä lahjasukkineen ja lauluineen. Siinä jouluttamisen ohella selvitellään hieman suhdekuvioita, ja ehditään olla dramaattisiakin. 

P.S. Radio Brian oli täydellinen. Miksei sellaista ohjelmaa voi tulla joulun alla radiosta. Brian tuntui aivan yhdeltä kirjan päähenkilöistä. 

Kirsikoita ja joulun taikaa, (I Wish It Could Be Christmas Every Day, 2020)

Bazar

Suom. Ullamarja Kankaanranta

Kannen suunnittelu: Laura Noponen

s.384

Jenny Bayliss: Jouludeitti x 12

 

Kate viihtyy elämässään. Hän on palannut lapsuuden kotikylään asumaan ja elämä on asettunut mukaville raiteille. Isä ja ystävät ovat lähellä, työt tekstiilisuunnittelijana sujuvat ja inspiraatiota löytyy kuvan kauniista Blexfordin kylästä helposti. 

Joulun lähestyessä Katen ystävä kuitenkin saa hänet ilmottautumaan mukaan jouludeitti tempaukseen, sillä omaa rakasta Katella ei ole, eikä hän ole jaksanut enää etsiä rakkautta. Edessä on siis treffit kahdentoista miehen kanssa joulukuussa. 

Katen treffit eivät jää pienessä kylässä huomaamatta ja pian hänen deittejään ruoditaan välillä turhankin tarkasti. Yllätyksekseen Kate tapaa useammankin kiinnostavan miehen.

"Gospelkuoro lauloi Carol of the Bellsiä teehuoneen markiisin alla, ja päivänvalon vähitellen huvetessa alkoivat Viktorian aikaiset katulamput luoda kultaista hohdettaan lumen peittämien kojujen väliin. s.211"

Jouludeitti x 12 on jouluinen, romanttinen kirja, jonka tarina kulkee joulukuun ensimmäisestä päivästä aina jouluun saakka. 

Pidin kirjasta ja sen päähenkilöstä Katesta. Erityisesti oli mukavaa, että vaikka kirja käsitteleekin rakkauden etsimistä ja deittailua, niin Kate oli tyytyväinen omaan elämäänsä ja itseensä. Aika usein kun näissä romanttisissa kirjoissa tuntuu parisuhde ja rakkaus olevan se asia jota ilman nainen on ihan keskeneräinen tai huono. 

Kirja oli täynnä ihanaa talvista ja jouluista tunnelmaa. Sitä myös kuvailtiin paljon. Oikeastaan kirjassa kuvailtiin kaikkea paljon, oli kyse sitten Katen vaatteiden valitsemisesta tai maisemista. Mutta siis minua tuo ei haitannut, päin vastain pidin kaikesta tuosta kuvailusta, jonka kautta Kateen, hänen harrastuksiinsa, töihinsä, ja upeaan Blexfordin kylään saatiin tutustua oikein kunnolla. Etenkin kun Kate oli päähenkilönä niin kiinnostava, joten nautin suuresti kaikista yksityiskohdista. 

Kaiken jouludeittailun lomassa Kate leipoi, maalasi, valokuvasi ja hääsi menneisyyden haamuja päästään. Siinä sivussa saamme kuulla hiukan omalaatuisen äidinkin seikkailuista, jotka toivat kirjaan hupia. 

Kirjan rakkaustarina ei sen sijaan ollut järin omaperäinen tai yllättävä, eikä kirjan viimeiset sivut saaneet aikaan wow -fiiliksiä. Oikeastaan nautin kirjasta enemmänkin Katen jouluisena tarinana kuin yllätyksellisena rakkaustarinana. Jouludeitit toki toivat jännitystä, hauskuutta ja vauhdikkaita tilanteita mukanaan. 

Jouludeitti x 12, (The Twelve Dates of Christmas, 2020)

Otava, 2021

Suom. Taina Wallin

Kannen suunnittelu: Barbara van Ruyven

s.459

Joanna Bolouri: Paras aika vuodesta

 

Perhejoulu Skotlannissa lähestyy. Emily on sekä iloinen, että kauhuissaan. Viimein hänellä on komea, varakas ja kohtelias mies esiteltävänään, mutta toisaalta häntä pelottaa viedä Robert suorapuheisen ja räväkän perheensä eteen. 

Hetki ennen joulua Robert paljastuu valehtelijaksi, ja Emily sydän särkyneenä menee paniikkiin. Hän ei millään jaksa perheensä kuittailua, joten jollakin tavalla hän päätyy palkkaamaan itselleen vara-Robertin. Niinpä hän lähtee viettämään joulua perheensä luo Evanin kanssa, joka on hänen super ärsyttävä naapurinsa. 

"Huomenna on se päivä, kun ääneni matkaa taas kuusisataakuusikymmentä kilometriä Lontoosta Scottish Bordersiin ja suoraan äitini korvaan ja kertoo hänelle, että olen erehtynyt. En sittenkään ole löytänyt ketään mukavaa miestä."s113

Paras aika vuodesta on joulukirja jossa sydänsurusta huolimatta tunnelma on suurimmaksi osaksi hilpeä. Henkilöiden väliset dialogit saavat useasti hymähtelemään tai naureskelemaan. 

Viihdyin hauskan juonen ansiosta kirjan parissa hyvin, mutta joulukirjasuosikkia tästä ei itselleni tullut. Se johtuu tämän kirjan joulunviettotavasta. Joulua ei nimittäin juhlita kynttilänvalossa tunnelmoiden, vaan drinkkejä juoden ja tanssien. Minä kaipaan joulutarinoilta aina toisenlaista tunnelmaa, sellaista hyväntahtoisuutta, leipomista, tunnelmointia yms... Mutta tässä perheen välinen tunnelma ei oikein napannut kuin vasta lopussa ja joulujuhla oli kaukana mieluisasta. Muutamia söpömpiäkin kohtauksia sentään mahtui juoneen sellaisen vauhdikkaan iloisuuden keskelle. 

Paras aika vuodesta on helppolukuinen ja viihdyttävä kirja, joka sopii loistavasti joululukemistoon silloinkin kun ei halua sellaista överijoulutunnelmointia, jota minä taas kaipaan. Emilyn matka kohti ihanaa romanssia on vaiheikas ja hauska, ainoa asia mikä häiritsi oli loppupuolella tehty paljastus, joka tuntui aivan turhanpäiväiseltä ja ärsytti. (En aio paljastaa sitä teille.) Tuli vain sellainen olo, että olisiko yksi hahmoista ollut muka jotenkin huono ilman tätä esiin tullutta salaisuutta.

Paras aika vuodesta, (The Most Wonderful Time of the Year, 2016)

WSOY, 2021

Suom. Riina Vuokko

s.400