Jukka Viikilä: Akvarelleja Engelin kaupungista

Saksalainen Johan Carl Ludvig Engel saapuu Suomeen keväällä 1816. Hän on luvannut vaimolleen, että he palaavat rakkaaseen kotimaahansa kuuden vuoden kuluttua. Engel on palkattu arkkitehdiksi. Hänelle on tarjottu sopimusta, jollaista ei voi torjua. Hän saa suunnitella koko Helsingin uudelleenrakennuksen.
Vuodet vierivät kaupunkia suunnitellessa, eikä kuuden vuoden päästä lähtö tapahdu. Perhe yrittää sopeutua Suomen kylmiin ja pimeisiin talviin ja tuulisiin päiviin. Engel kirjoittelee lyhyesti ajatuksiaan yöpäiväkirjaan.

"Seurasin kuinka lapset menivät kojujen taakse ja tulivat taas näkyviin, ottivat toisiaan kädestä ja sitten erkanivat ja lopulta hajosivat väkijoukon sekaan. Pimeä ehti tulla yhden ajatuksen aikana. Suomi on maa jossa lapset leikkivät pimeässä." s.82

Akvarelleja Engelin kaupungista on Johan Carl Ludvig Engelin fiktiivinen yöpäiväkirja vuosilta 1816-1840.
Yöpäiväkirjan merkinnät ovat lyhyitä, jotkin vain muutaman rivin pituisia. Yhdessä vuodessa saattaa myös olla hyvin vähän merkintöjä, ja välillä niiden väli on pitkä. Kovin paljon ykistyiskohtia miehen ja tämän perheen elämästä ei siis nähdä, vaan ajatuksia ja mietteitä sieltä täältä.

Pidän päiväkirjamuotoon kirjoitetuista kirjoista. Pidin myös kirjan kauniista kielestä, lyhyistä merkinnöistä ja arkisista kohtauksista. Näitä arkisien tilanteiden merkintöjä olisi saanut olla paljon enemmänkin, sillä kaikki merkinnät eivät tällaisia olleet. Välillä merkinnät olivat enemmänkin monimutkaisia ajatuksia tai unia joita Engel mietti. Itseäni kuitenkin kiinnosti enemmän tilanteet jotka kuvailivat perheen arkea tai Engelin työntekoa.

Osa merkinnöistä on nopeasti etenevää luettavaa, mutta välillä täytyi jäädä pitemmäksi aikaa miettimään mitä juuri oli lukenut, kuten "Mustarastas on nostanut valon kevyen vaatteen kirkon tapuliin ja aloittanut pitkälinjaisen fuugan." tai kun Engel katseli joulukuussa kirkon edessä lentelevää sitruunaperhosta. Itse en tavallisesti kirjoihin kaipaa tällaisia korulauseita, vaan hiukan yksinkertaisempikin riittää. Tämän kirjan tyyliin ne kuitenkin sopivat, sillä kirja oli tyyliltään hieman runollisempi.


Akvarelleja Engelin kaupungista
Gummerus, 2016
Kannen suunnittelu: Jenni Noponen
s.215