lauantai 23. toukokuuta 2020

Anni Polva: Rakkautta ja kaalintaimia


Sirkku saa sydänsuruja petollisen miehen takia. Sydänsuruja lievittääkseen tarvitaan jotakin tekemistä, niimpä Sirkku ostaa ystävänsä Tipsun kanssa kesämökin. Mökki löytyy nopeasti läheiseltä siirtolapuutarhalta. kaupunkilaistytöt lähtevät innoissaan matkaan ja alkavat kunnostaa pientä ja kaunista mökkiään. Kesä hurahtaa ohi vauhdilla ja sydänsurut unohtuvat kun mökkitekeminen vie kaiken ajan. Kaiken lisäksi naapuripalstoilla asuu oikein mielenkiintoisia ihmisiä, etenkin rajanaapurina asuvat komeat ja mukavat miehet vievät tyttöjen huomiota.
"Tontti oli houkuttelevan näköinen kaikkialta esiintyöntyvine kukantaimineen ja mökki oli komeampi kuin tytöt olivat uskaltaneet toivoa. Tosin sen vaaleanpunainen väri ei miellyttänyt heitä, mutta sehän oli helposti muutettavissa."s.45
Rakkautta ja kaalintaimia valikoitui ensimmäiseksi kokeilukseni polvan tuotannosta. Kaipasin jotakin kevyttä mieluiten maaseudulle sijoittuvaa kirjaa. Vanhempani sitten ehdottivat Polvan kirjoja ja isäni löysi hyllystä näin hauskalla nimellä varustetun kirjan, joten olihan se lukuun otettava, vaikka ennakkoluulot olivat melkoiset.

Ennakkoluuloistani huolimatta viihdyin kirjan parissa. Tosin aivan maaseudulle se ei sijoittunut, mutta puutarhamökille sentään. Kuvittelin kirjan olevan vanhanaikaisen kuuloista aivotonta rakkaushöpinää, jossa ihmiset vain katselevat toisiaan silmiin ja sitä rataa, mutta tämähän olikin, joo hitusen vanhanaikainen jo, mutta silti hauska chick lit -romaani.

Päähenkilöt Sirkku ja Tipsu ottavat rohkeasti vastaan kaiken mitä oman mökin omistaminen tuo tullessaan. Kirja kertoo tyttöjen yhdestä kesästä. He ehtivätkin siinä ajassa toheloida ja joutua monenlaisiin hullunkurisiin tilanteisiin. kirjasta löytyi paljon hauskoja tilanteita, mutta toki myös sitä rakkautta. kirja tarjoaakin hauskaa yksinkertaista viihdettä, ja mitä mukavimman tyttökaksikon, joista minun suosikikseni nousi räväkkä Tipsu. Tämän kaksikon lisäksi kirjasta löytyy paljon muitakin hahmoja, jotka tuovat juoneen lisää sisältöä.

Taidan uskaltaa joskus lukea jopa toisen kirjan Polvan tuotannosta.


Rakkautta ja kaalintaimia
Karisto, 1961
s.227

2 kommenttia:

  1. Olet lukenut klassikon. Äitini tykkäsi tosi paljon Polvan kirjoista. Itse luin Tiina-sarjan kirjoja lapsena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin näitä on äiti lukenut. Itse en ole edes yhtään Tiina-kirjaa lukenut, mutta ehtiihän senkin asian korjaamaan.

      Poista