16-vuotias Zoey on tavallinen teini. Hänellä on poikaystävähuolia, koulustressiä, sun muuta. Eräänä aivan tavallisena koulupäivänä hänen koko elämänsä muuttuu nopeasti. Kouluun saapuu vampyyri, joka merkitsee Zoeyn. Puolikuu otsassa paljastaa kaikille, että Zoeyn on jätettävä tavallinen arki, koulu ja perheensä ja muutettava vampyyrien sisäoppilaitokseen, eli Yön taloon. Jos hän jää tavallisten ihmisten pariin hän kuolee.
Niimpä muutamien dramaattisten käänteiden jälkeen Zoey muuttaa Yön taloon ja aloittaa uuden elämäsnä, jonka alku on vauhdikas, eikä lainkaan tavallinen.
"Tästä päivästä eteenpäin elämäni ei koskaan enää olisi samanlaista. Ja pieneksi hetkeksi - vain silmänräpäykseksi - unohdin mihinkään kuulumattomuuden kauhun ja tunsin huikaisevaa mielihyvää, kun syvällä sisimmässäni isoäitini heimon veri riemuitsi." s.20Merkitty on ensimmäinen osa Yön talo -sarjasta.
Silloin kymmenen vuotta sitten, kun tätä sarjaa alettiin suomentaa, odotin tätä paljon. Olin silloin viisitoista ja vampyyrit oli parasta. Jostain syystä kuitenkaan en silloin hankkinut edes ensimmäistä kirjaa tästä sarjasta, ja sitten en enää ollutkaan innostunut vapyyreista. Noh, nyt fantasia ja vampyyrit kiinnostaa taas, ja olikin viimein aika tarttua tähän kauan odotettuun sarjaan.
Yön talo tarjoaa aivan omanlaisensa tarinan vampyyritarinoiden joukkoon. Vampyyrit eivät piilottele ihmisiltä, mutta eivät he aivan sulassa yhteisymmärryksessäkään elä. Asiaa ei avata kovin paljoa, mutta ehkä sitten seuraavissa osissa. Muutenkin vampyyreille on tässä kirjassa keksitty kaikenlaista mielikuvituksellista uutta.
Kirjassa edetään vain päiviä, ja siihen nähden siinä ehtii tapahtumaan todella paljon kaikkea. Zoey ei ehdi varmaan edes henkeä vetää ennen kuin hänelle on ehtinyt tapahtumaan monia valtavan suuria asioita. Osa juonenkäänteistä on teinidraamaa, poikaystäviä ja kaverihuolia, mutta myös suurempia asioita tapahtuu. Minä viihdyin kirjan parissa, vaikka osa tapahtumista olikin aika ennalta-arvattavia ja jopa kliseisiä. Etenkin Erik Night aiheutti pieniä nauruntyrskähdyksiä kliseisellä olemuksellaan, mutta olihan hän kuitenkin juuri tähän kirjaan sopiva hahmo silti. (Kymmenen vuotta sitten olisin ollut ihan Wau.)
Erityisesti pidin loitsuista, rituaaleista, tatuoinneista, Yön talon pihapiiristä, ja kaikesta karmivasta mitä ehti tapahtua. Myös rakkaus ja ystävyys olivat kauniisti esitetty, vaikkakin kaikki eteni hyvin nopeasti. Kirjassa oli aika hienovaraista vihjailua tulevista tapahtumista, ja kirjassa alkanut tarina saatiin sopivasti päätökseen, ennen kuin ruvettiin vihjailemaan seuraavan osan tapahtumista. Kiva kokonaisuus, ja jatkan sarjan parissa mielelläni.
Yön talo 1 -Merkitty, (Marked. A House of Night, 2007)
Otava, 2010
Suom. Annika Eräpuro
s.333
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti