tiistai 7. kesäkuuta 2022

Saija Kuusela: Katse

 

Nea Guttorm on irtisanoutunut työstään keskusrikospoliisin profiloijana. Myös vanha koti Oslossa saa jäädä taakse. Nyt on aika uudelle alulle pienessä kylässä Pohjois-Norjassa. Uusi työ ylikonstaapelina enemmän ja vähemmän mukavien työtoverien kanssa vaikuttaa hyvältä ratkaisulta. Mutta kun keskeltä metsää, hyisestä purosta löydetään ruumis, alkaa Nea nähdä asioita, joita muut työtoverit eivät näe. Auttaako kyky Neaa selvittämään rikoksen, vai pahentaako se vain tilannetta ja saa muut entistä epäluuloisemmiksi. 
"Merenpuoleisen seinustan maali oli rapissut ennen aikojaan, mutta Nea ei siitä välittänyt. Vanha puu, kulunut maali ja aallonmurtajan suolan kuorruttamat, pyöreiksi hioutuneet kivet sopivat paikoilleen. Vain hän itse oli jotain uutta, vielä teräväsärmäistä."s.59
Katse on ensimmäinen osa Norjaan sijoittuvasta, Nea Guttormista kertovasta dekkarisarjasta.
Jälleen kerran aloitin uuden dekkarisarjan lukemisen, vaikka noin miljoona muuta on kesken. Mutta eihän tätä voinut olla lukematta, kirja kun kuulostaa juuri minulle sopivalta.

Minä pääsen yleensä dekkarisarjoihin mukaan kunnolla vasta kun olen lukenut edes muutaman osan sarjasta, sillä ensimmäiset osat eivät yleensä vielä tee henkilöitä tutuiksi yms. Mutta Katse oli yllättävän hyvä ensimmäinen osa. Nea tuli hyvin tutuksi, vaikka kirjan kerronta onkin varsinkin hänen menneisyytensä osalta salaperäistä. 

Pidin kirjan tyylistä. Kieli on kaunista, Norjan hyiset merimaisemat upeita, ja juoni on jännittävä. Mahtavaa, että mukaan on laitettu reilusti myös yliluonnollisuutta, joka yhdistettynä arkisiin tilanteisiin tekee kirjasta mukavan omaperäisen. Muutenkin kirjan tarina erottuu kyllä tavallisten dekareiden joukosta. Sen psykologinen ote saa lukijan ajatukset välillä solmuun, kun täytyy miettiä, että mitähän siellä Nean päässä oikeen tapahtuu, vai tapahtuuko se edes päässä vai kenties oikeasti. Muuten kirja olisi ollut aivan loistava, mutta hetkittäin olisin kaivannut hiukan pidempää taukoa Nean toistuvista "kykyjen käytöstä", jotka tuntuivat välillä toistavan itseään ja vievän liikaakin tilaa. Lisäksi kirjan loppu ei ollut ihan minun mieleeni, mutta erilainen se ainakin oli.  

Norja on minua paikkana kiinnostanut jo pidempään. Olikin kiva löytää kirja, joka sijoittuu ihan nykypäivän Norjaan. Heti olikin alettava googlailemaan, mitä nuo Nean suosimat Bacongull -herkut oikein ovatkaan. 


Katse
Tammi, 2021
Kansi: Saana-Reeta Meilahti
s.352

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti