lauantai 14. marraskuuta 2020

Veronica Roth: Uskollinen


Chicagon asukkaat on jaettu osastoihin persooniensa mukaan, ja ihmiset ovat tuttuneet elämään rehdeissä, sopuisissa, terävissä,vaatimattomissa ja uskaliaissa. Heille tuttu järjestelmä on nyt kuitenkin hajoamassa. Lukuisat kahinat ja selkkaukset ovat saaneet osastot hajoamaan, ja nyt kaupungissa on vallassa osattomat. Osastojen lakkauttaminen ei sovi kaikille, ja osalle tärkeintä on selvittää, mitä kaupunkin aitojen takana tapahtuu. Niinpä Tris, neljä ja muutama muu lähtevät selvittämään näitä salaisuuksia. 
"Tämä maisema on kuin keskeytetty lause jonka alku jää roikkumaan ilmaan ja loppu on täysin auki. Takanamme on tyhjää maata, ruohoa ja tientapaista. Edessämme kaksi sementtimuuria, joiden välissä kulkee muutama junarata."s.79
Uskollinen on Outolintu -trilogian viimeinen osa. 
Tämän trilogian lukeminen ei ole ollut minulle erityisen koukuttavaa, mutta silti jokaisen osan jälkeen on ollut pieni kiinnostus selvittää, mitä hahmoille tapahtuu ja millaisia salaisuuksia kirjan maailma kätkee. 

Tämä kolmas osa olikin mielestäni parempi kuin kaksi ensimmäistä osaa. Kirjan tarina kerrotaan nyt sekä Trisin, että Tobiaksen näkökulmasta, kun aiemmat kerrottiin muistaakseni vain Trisin näkökulmasta. Tämä oli hyvä ratkaisu, ja toi kirjaan hieman enemmän mielenkiintoa. 

Monenlaista tapahtumaa, seikkailua ja salaisuuden paljastumista kirjaan mahtuikin, mutta silti tämänkään kirjan juoni ei vaikuttanut erityisen vauhdikkaalta tai koukuttavalta. Suunnittelua ja sellaista laboratorio tyylistä juttua on minun makuuni liikaa.

Loppujen lopuksi pidin suurimpia paljastuksia hieman tylsinäkin, vaikka kyllähän tähän kirjaan hyvin suunniteltuja juonikuvioita mahtui moniakin. Kirjan loppuratkaisu tuli kuitenkin täysin puskista ja onnistui yllättämään minut. En odottanut mitään sen kaltaista tapahtuvaksi. Rohkea ja erilainen lopetus tosin pilattiin tylsääkin tylsemmällä epilogilla.

Odotukseni kirjaa kohtaan olivat niin alhaalla, että lopulta nautin tämän lukemisesta enemmän kuin muiden osien. Ihan viihdyttävää luettavaa, mutta ei tämä silti nouse genressään suosikkieni joukkoon, ei edes lähelle.

Lue myös: Outolintu ja Kapinallinen.


Uskollinen, (Allegiant, 2013)
Otava, 2014
Suom. Outi Järvinen
s.397

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti