Mari ja Pauli ovat perustaneet pitopalvelun ja toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Paulin kotitila, Salava, on loistava paikka järjestää juhlia ja paljon muutakin. Marilla riittää ideoita ja tarmoa, mutta Pauli pistää hanttiin. Pian Mari onkin kuormittanut itsensä liiallisella työnteolla, eikä pauli siltikään tunnu olevan valmis hyppäämään kunnolla mukaan yhteiseen yritykseen. Pariskunnan suhde on kovilla, eikä sitä helpota upean poikamiehen, Jaakko Pajusen Marille antama huomio.
"Syksy oli edennyt pitkälle, ja luonto oli kuin jähmettynyt odottamaan talvea. Odotuksen tuntua oli koko Katajamäellä, ikään kuin tyyntä myrskyn edellä."s.191
Katajamäellä kuohuu on neljäs osa maalaisromattisesta Katajamäki -sarjasta.
Tutut Katajamäkeläiset ovat jälleen vauhdissa, kertomassa omia mielipiteitään, etsimässä rakkautta, puolustamassa rakasta pientä kyläänsä ja juoruilemassa keskenään kaikkien asioista. Tämän neljännen kirjan kautta oli mukava palata Katajamäelle. Henkilöt ovat tuttuja, vaikka pääosaan pääsee jokaisessa kirjassa eri henkilö.
Katajamäellä kuohuu -kirjan aihe ei ollut sarjan paras, mutta onneksi tässä kirjassa olikin enemmän aikaisempien osien päähenkilöiden elämän päivittelyä kuin muissa osissa. Ja lopulta olin tyytyväinen myös varsiniseen juoneen, joka kertoi Marin rankasta vuodesta.
Kirja oli viihdyttävä maalaiskirja. Nautin jälleen sen parissa kauniista maisemista ja hivenen jääräpäisistä ja vahvoja mielipiteitä omaavista hahmoista, jotka tempauksillaan päätyvät välillä hauskoihinkin tilanteisiin.
Hieman tönköistä dialogeistaan huolimatta olen jäänyt tähän sarjaan täysin koukkuun. Ehkäpä ehdin tänä kesänä vielä kertaalleen palata Katajamäelle, sillä minulla nämä kirjat kuuluvat ehdottomasti kesälukemiseksi, vaikka jokaisessa kirjassa päästään näkemään lähes kokonainen vuosi Katajamäellä.
Katajamäellä kuohuu
Karisto, 2009
s.239
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti