Mari Jungstedt: Viimeisen lampun loisteessa

 

kaksi poikaa viettää syyslomaa Gotlannissa. He lähtevät pyöräretkelle, eivätkä palaa. Komisario Anders Knutas kollegoineen aloittaa etsinnät. Aika kuluu, eikä poikia tunnu löytyvän millään. Anders ja Karin tuskailevat etsintöjen parissa, mutta joutuvat samalla miettimään omaa mutkikasta elämäntilannetta. Kun pojat viimein löytyvät, on aika käynnistää murhatutkimus.

"Veronika nousi pöydästä ja meni seisomaan ikkunan viereen ja alkoi tuijottaa ulos pimeään. Seinäkello näytti kolmea, ja pojat olivat edelleen kateissa jossain tuolla kylmän ja sateisen syysyön pimeydessä."s.36

Viimeisen lampun loisteessa on 16. osa Gotlanti -dekkarisarjasta.

Tämän sarjan pariin on kyllä vuosi toisensa jälkeen yhtä mukava palata. Tämäkin osa lunasti kaikki odotukset. Karinin ja Andersin elämässä tapahtuu koko ajan hurjan paljon, ja heidän elämää on kiinnostava seurata. Etenkin kun heillä on edessään isojen päätösten teko. Toki muidenkin hahmojen elämä kiinnostaa, mutta tällä kertaa toimittaja Johan Berg vaimonsa kanssa olivat hyvin pienessä roolissa. Näissä dekkareissa minulle tärkeämpää onkin tuttujen hahmojen kuulumiset kuin varsinainen juoni, eli murhat ja niiden ratkomiset. 

Viimeisen lampun loisteessa on kevyt, mutta jännittävä dekkari, jossa toimintaa, draamaa ja surullisia kohtauksia riittää. Nykypäivän tutkimuksien ohella käydään välillä kurkistamassa menneeseen, muinaisaarteista kiinnostuneen henkilön elämään.

Lapset rikosten uhrina tuo kirjaan väkisinkin surullisen vireen, mutta rikoksilla ei mässäillä Jungstedtin kirjoissa, ja kun kirjassa on niin paljon muutakin mietittävää, ei tämä rikos jäänyt mieltä painamaan tai tehnyt juonesta liian raskasta.

Viimeisen lampun loisteessa, (När den sista lampan lyser, 2021)

Otava, 2021

Suom. Katja Salmi

s.320