Juuli Karu on kyläkoulun uusi opettaja. Katajamäkeläiset eivät oikein ota selkoa naisesta, sillä hän kieltäytyy lähes kaikista kutsuista ja viettää päivänsä yksin. Hiljainen ja yksin viihtyvä nainen saadaan kuitenkin pikku hiljaa ulos kuorestaan, kun hän tutustuu kylällä asuvaan Leo Mäntylään. Pian he ystävystyvät ja viettävät aikaa yhdessä. Muutenkin Juuli alkaa löytää oman paikkansa kyläläisten joukossa, kun pikkusisko Mirjami yllättäen ilmaantuu Katajamäelle.
"Hänhän oli väritön ja sulkeutunut, pukeutui mitäänsanomattomiin vaatteisiin eikä heittäytynyt milloinkaan oma-aloitteisesti puheisiin vieraiden kanssa. Vain oppilaiden keskuudessa hän ikään kuin heräsi eloon."s.11
Salaisuuksia Katajamäellä on viides osa maalaisromanttisesta Katajamäki -sarjasta.
Kevät on jälleen täällä, niinpä on aika palata maalaismaisemiin Katajamäelle. Kevät on Katajamäelläkin kirjan alussa. Tällä kertaa ei talvea nähdä lainkaan, ja aika kuluu hieman hitaampaan tahtiin kesäisissä maisemissa.
Kirja alkoi kiinnostavasti ja lupaili tuttua ja turvallista matkaa tutuiksi käyneiden Katajamäkeläisten seurassa. Juuli, tuo salaperäinen, omissa oloissaan viihtyvä nainen kuulosti heti mukavan sympaattiselta hahmolta, josta olisi helppo pitää. Kerrankin hiukan rauhallisempi yksinviihtyjä päähenkilönä, kun yleensä tämän sarjan naishahmot ovat rempseitä ja puheliaita, kaikkien kanssa viihtyviä persoonia.
Salaisuuksia Katajamäellä on nimensä mukaisesti täynnä hurjia salaisuuksia. Lopun tykitys oli jo niin hurjaa ja dramaattista, että väkisinkin tirskuin ääneen viimeisissä juonenkäänteissä. Tuttuun tyyliin tapahtumat ja ratkaisut olivat aika uskomattomia. Mutta olen jo tottunut siihen, että tässä sarjassa saattaa sattua ja tapahtua aivan mitä tahansa draamaa.
Kaikesta kiinnostavasta ja hurjasta huolimatta tämä ei yltänyt omaksi Katajamäki suosikikseni. Minua ärsytti se kuinka Juulia kuvailtiin jotenkin kökkösti, kun hän nyt vain sattui olemaan niin harmaa ja meikitön ja yksin viihtyvä. Vasta kun nainen laittoi kivat vaatteet ja meikkiä alkoi kehuja virrata. Lisäksi kymmenet "sillä" sanat dialogeissa otti jotenkin pahasti silmään tällä kertaa. Mutta kaiken kaikkiaan kirja tarjosi jälleen sitä mitä etsinkin, helppoa maalaisromantiikkaa, jossa ei mietitä, että millähän todennäköisyydellä oikeassa elämässä tällaisia asioita tapahtuisi.
Salaisuuksia Katajamäellä
Karisto. 2010
s.261
Ensi kertaa törmään tähän sarjaan. Tähänhän voisi tutustua. :)
VastaaPoistaTällaiset maalaisromanttiset ovat loistavaa kesälukemista, suosittelen! :)
Poista