perjantai 19. helmikuuta 2021

Pirjo Toivanen: Siskoni Italiassa


Mirjan sisko Terhi ja hänen miehensä ovat muuttaneet Italiaan. Vanha huvilan ja sen puutarha kaipaa kunnon remonttia, ja apuun pyydetään niin englantilaisia puutarhakoulun opiskelijoita, kuin suomalaisia sukulaisiakin. Mirja lähtee poikansa kanssa apuun, ja molemmat aikovat viettää koko kesän Italiassa. Reissuun mahtuu rakkautta ja iloa, mutta myös huolia ja riitoja.
"Olen ehkä tunnin vaeltanut puiden lomassa, kosketellut kaarnaa sieltä täältä, kävellyt pensaiden väleissä, ihaillut kukkien väriloistoa, nuuhkaissut nuppuja, kastellut käteni vuoripurossa ja sipaissut sammalmättäitä kunnes löysin sopivan kiven, jolta alppimaisema avautuu raivatun rinteen ja tonttia rajaavan lehvästön taakse järvelle."s.7
Siskoni Italiassa jatkaa Pyhä paha perhe -kirjasta tutun Mirjan ja tämän läheisten tarinaa. 
On kulunut noin viisi vuotta siitä, mihin Pyhä paha perhe -kirjassa tilanne jäi. Eletään 1990-luvun loppua. 
Monenlaista on ehtinyt viidessä vuodessa tapahtua, mutta juoneen pääsee nopeasti mukaan ja kaikki tarpeellinen kerrotaan. Adoptio ja lama eivät enää ole suuressa roolissa, vaikka ne välillä mainitaan. Nyt ollaan aivan uusien asioiden äärellä.

Italiassa ehtii sattua ja tapahtua monenlaista, silti kirja etenee rauhallisesti. Välillä ehditään jopa tunnelmoida kauniita maisemia ja herkutella pastalla. Tällaista tunnelmointia ei kuitenkaan ole paljon, sillä monenlaista tapahtumaa ja aihetta kirjaan on kehitelty. Perhesuhteet, rakkaus, työkuviot, päihdeongelmat, italialaiset tavat ja englantilaisnuorten toilailut pyörivät kaikki mukana.

Siskoni Italiassa on sujuvasti etenevää draamaa, josta yhtä pääjuonta on mahdoton sanoa. Mirjan koko myllertävä arki on niin monipuolinen kokonaisuus, josta löytyy monenlaista teemaa, että yhteen suurempaan asiaan ei ehditä keskittyä. Itse olisin ehkä jopa kaivannut vähän vähemmän, sillä nyt kirjassa oli niin hurjasti aiheita, että vaikka juonessa hyvin pysyikin mukana, ei juuri mihinkään teemaan ehtinyt päästä kunnolla käsiksi, ennen kuin jo paahdettiin seuraavan asian kimpussa. 

Minä pidin erityisesti huvilan kunnostuksesta kertovista kohtauksista ja kaikesta Italiaan liittyvästä. Yksityiskohdat puutarhassa ja sen kunnostuksessa oli kiinnostavaa luettavaa. Englantilaisnuorten ravaaminen edes takaisin taas ei jaksanut innostaa. 

Lue myös: Pyhä paha perhe


Siskoni Italiassa
Stresa, 2020
Kuvat: Reijo Toivanen
Graafinen suunnittelu: Amelia Nyman
s. 310
Arvostelukappale

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti