Mirja on näyttelijä Helsingin Kaupunginteatterissa. Erään ensi-illan kynnyksellä häneltä lohkeaa hammas ja pakollinen hammaslääkärikäynti on edessä. Onnekseen hän tutustuu lääkärissä ihastuttavaan Juhaan, joka iskee silmänsä Mirjaan. Pian parilla on edessään jo reissuja ja muuta ihanaa.
Ihanan arjen rikkoo perhedraama. Mirja alkaa selvittämään juuriaan, ja Juhalla on vaikeuksia yrityksessään.
"Kolmosratikka kolistelee Pukevan ohi. Loppuunmyyntilaput roikkuvat paperoiduissa näyteikkunoissa, metrotyömaa ei ehtinyt pelastamaan tavarataloa. Suurin osa Kaisanniemenkadun liikkeistä on pimeinä, entinen pankkikonttori on muuttunut kaljabaariksi."s.15
Pyhä paha perhe sijoittuu 1990-luvulle. Kirjassa käsitellään monia aiheita, eikä tylsää hetkeä tule. Kieli on sujuvaa, ja juonikuviot yllättäviä, mutta uskottavia. Mirjan elämä ja perhesuhteet on kirjassa pääosassa, mutta tärkeän roolin saa myös koko maata koskevat talousvaikeudet, ja Juhan ongelmat yrityksessään.
Pidin kirjan monipuolisuudesta. Se käsitteli niin montaa kiinnostavaa aihetta, mutta silti kaikki osat pysyivät hyvin kasassa, eikä aiheiden paljous tuntunut missään vaiheessa liialliselta, tai siltä, että joku asia jäisi muiden varjoon. Kirja on vauhdikasta luettavaa, sillä koko ajan tapahtuu, eikä lukemista malttaisi jättää.
Hahmojen työstä ja arjesta kerrottiin mukavan paljon yksityiskohtia ja heihin olikin siksi helppo tutustua. Mirjan toiminta ärsytti moneen kertaan, enkä voi sanoa pitäneeni hänestä. Mirja elää kirjassa tunteikasta aikaa juuriaan etsien. Hänen tunteet ja ajatukset tuodaan esiin uskottavasti ja aidosti. Niin aidolta hahmo tuntuu muutenkin, että osa hänen ajatusmaailmasta ja toiminnastaan herätti näitä ärsyyntymisen tunteita.
Pyhä paha perhe
Stresa, 2017
Kannen kuva: Reijo Toivanen
Graafinen suunnittelu: Amalia Nyman
s.258
Arvostelukappale
Tämä kirja onkin ihan uusi tuttavuus. Ysäristä kiinnostaisi lukea, nostalgiamielessä.
VastaaPoista