Katja Krekelä: Säihky

Venkura haluaa oppia taikomaan. Intoa riittäisi, mutta Kumara, jonka luona Venkura asuu, ei halua opettaa. Venkura on niin malttamaton, että päättää etsiä käsiinsä Kumaran omistaman taikakirjan, Säihkyn. Salaa Venkura vie Säihkyn, mutta kirja päätyy vääriin käsiin, ja pian Venkura onkin pahassa pulassa.

Kuka on kaupunkiin saapunut kummallinen herrasmies, Akapus Nahka? Tätä asiaa Venkura, Herkko ja Mekri alkavat selvittää kun he yhdistävät Säihkyn katoamisen tähän kaupungin uuteen asukkaaseen.

""Kumara ei antaisi kenenkään katsoa sitä. Hän pitää sen visusti piilossa. Emme edes tietäisi koko kirjasta, ellen minä olisi kerran sattunut paikalle, kun se teki temppujansa. Säihky on arvaamaton otus. Parasta kun pysyt poissa sen tieltä.""s.20

Säihky jatkaa Hurjalinnasta tutun Venkuran tarinaa.

Venkuran sähäkkä, kuriton luonne ampaisee tarinan vauhdikkaasti käyntiin heti ensisivuilta alkaen. Tarina käynnistyy niin vauhdilla, että ensimmäinen osa, Hurjalinna kannattaa olla luettuna, ennen tämän kirjan lukemista. Kovin paljon kertausta ei ole, mikä on mielestäni mukavaa. En erityisesti pidä kirjoista, joissa menee paljon sivutilaa aiempien tapahtumien kertaamiseen. 

Säihky on hyvä jatko-osa. Ensimmäisessä osassa pieneen rooliin jäänyt Mekrikin saa hieman enemmän näkyvyyttä nyt. Hahmoja on muutenkin sopivasti, ja he kaikki ovat hyvin suunniteltuja. Tarina ja hahmot heräävät eloon kirjailijan rikkaassa, mutta sopivan napakassa tekstissä. 

Taikojen, salaperäisten paikkojen, kummallisten hahmojen ja kauniin kuvituksen yhdistelmä toimii ja koukutti minut täysin. Tälle synkälle, taiantäyteiselle sarjalle toivoisin vielä jatkoa tulevaisuudessa.

Lue myös: Hurjalinna

Säihky

Tammi, 2017

Kuvitus: Riikka Jäntti

s.152