Venkura on vasta muutama päivä sitten löytänyt majapaikan itselleen, kun hänet jälleen häädetään pois. Neiti Frikadelli on kyllästynyt omituisuuksiin, joita on alkanut tapahtua heti Venkuran saavuttua. Niimpä Venkura lähtee etsimään uutta majapaikkaa, mutta päätyykin hurjaan seikkailuun. Hän kuulee kalmiston takana olevasta Hurjalinnasta, jonne yksikään kylän asukkaista ei suostu menemään. Venkuraa tällaiset kiellot vain houkuttelevat entistä enemmän ja niinpä hän lähtee tutkimaan asiaa. Omituisiin asioihin hän sitten törmääkin ja käy hyvin selväksi, ettei häntä haluta linnaan tai sen läheisyyteen.
"Tässä sitä taas oltiin, Venkura ajatteli. Hän katseli ympärilleen ja mietti, mihin suuntaan hänen olisi lähdettävä, kunnes totesi, ettei ollut rahtustakaan väliä kääntyisikö oikeaan vai vasempaan, kun ei tiennyt mikä oikeassa tai vasemmassa odotti."s.13
Hurjalinna on hieman synkkäsävyisempi lasten/nuorten romaani. Venkura on yksinäinen lapsi, jonka menneisyydestä ei paljasteta mitään. Hän vain jostain syystä kulkee ypöyksin. Kirjan suurena teemana toimiikin ystävystyminen ja oman paikkansa löytäminen.
Kirja sijoittuu kuvitteelliseen Viirastuksen kaupunkiin. Paikkojen ja ihmisten nimet ovat hauskoja ja kekseliäitä. Kaupunki vaikuttaa melko synkältä ja kolkolta paikalta, vaikka siellä onkin mitä herkullisimpia karkkeja tekevä karamellikauppa, jonka sokerihiiriä olisi kiva päästä maistamaan. Kaupungin tunnelmaan on helppo päästä. Paikat on hyvin kuvailtu ja kirjasta löytyvästä kartasta on helppo tarkistaa missä mennään.
Kirjan henkilöhahmot ovat hyvin suunniteltu ja heidän luonteensa, etenkin Venkuran luonne ehtii näinkin lyhyessä kirjassa tulemaan hyvin esiin. Venkura onkin mukavan omapäinen tyttö, joka toki kehittyy viisaammaksi ja lempeämmäksi kirjan edetessä. Kaikki kirjan henkilöt eivät kuitenkaan ehdi saada suurta roolia, eikä esim Mekrin luonteesta saada vielä erityisesti otetta.
Tässä on oivallinen kirja niille alle kouluikäisille tai jo koulun aloittaneille, jotka hinkuvat päästä tutustumaan upeaan fantasiamaailmaan. Tällä saattaa jopa saada aloittelevan lukijan kiinnostumaan fantasiasta. Kirja on nimittäin helppolukuinen, mutta kuitenkin tarpeeksi omaperäinen, monipuolinen ja hauskakin. Eikä asioita selitetä puhki, vaan lukijalle itselleen jätettään tilaa ymmärtää asioita myös itse. Tekstin lisäksi kirjasta löytyy kaunis kuvitus, jonka on tehnyt Riikka Jäntti.
Hurjalinna
Tammi, 2015
Kuvat: Riikka Jäntti
s.174
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti