Laseista läpi sisältää kolme novellia. Ensimmäinen novelli kertoo Jarkista, jolla on suuret unelmat, mutta vähemmän innostusta toteuttaa niitä. Kolmekynppinen mies ei ole saanut kirjaa kirjoittetua, saati päässyt elämässään eteenpäin juuri muutenkaan. Voisiko erikoisempi tapaaminen yllättävän ihmisen kanssa auttaa miestä ryhdistäytymään?
Toisessa novellissa Helsingissä asuva Hanna palaa kotiseudulleen Etelä-Savoon viettämään talvilomaansa. Paluu kotiin tuo pintaan ikäviä tuntemuksia, niin omaa, kuin muidenkin perheitä kohtaan.
Kolmas novelli kertoo Jaakko Mahosesta, joka on jätetty. Mies on menettänyt lähes kaiken avovaimon lähdettyä, eikä ryhdistäytyminen ole helppoa. Entisen anopin tukemana Jaakko kuitenkin päättää yrittää.
Laseista läpi novellikokoelman novellit sopivat hyvin samojen kansien väliin. Niillä kaikilla on paljon yhteistä, vaikka niiden hahmot ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Kaikissa kirjan novelleissa käsitellään samankaltaisia asioita, kuten työttömyyttä ja alkoholismia. Liian samanlaisia novellit eivät kuitenkaan ole, sillä kaikissa niissä käsitellään asioita eri näkökulmista. Näin mielenkiinto säilyy, vaikka samankaltaisia yhteiskunnan ongelmia käsitellään jokaisessa. Ensimmäisen novellin päähenkilö on itse melko haluton tarttumaan omiin asioihinsa, toisessa novellissa päähenkilö pärjää, mutta seuraa sivusta ihmisiä, joilla ei mene niin hyvin, ja kolmannessa päähenkilöltä on viety kaikki, ja yrityksistä huolimatta apua on vaikea saada.
Kirjan kieli on sujuvaa ja sitä on helppo lukea. Novelleista välittyy arkinen ja aito tunnelma, jota lisää savon murteella kirjoitetut dialogit. Minä ainakin pääsin kirjan tunnelmaan välillä turhankin hyvin, sillä sellaisia kiukunpuuskia välillä koin, kun luin joidenkin hahmojen mielipiteitä ja paasausta maailman asioista. Teki oikein mieli osallistua keskusteluun ja kertoa muutama tosiasia, vaikka eihän se oikeassakaan elämässä toimi, jos keskustelukumppani on yhtä tollo kuin kirjassa paasaavat... Ja tällä tarkoitan nyt toisen novellin erästä oikein mukavaa herrasmiestä, jonkalaiseen en toivottavasti törmää lähivuosina. (Ja pahoittelut heille, jotka löytävät tästä hahmosta oman sielunveljensä, meistä ei tule parhaita ystäviä.)
Laseista läpi voisi sopia myös lukupiirikirjaksi, sillä keskustelua ja mielipiteitä luulisi syntyvän.
Laseista läpi
Atrain&Nord, 2018
Kansikuva: Aleksandra Kulonen
s. 238
Arvostelukappale
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti