perjantai 22. maaliskuuta 2019

Douglas Preston & Lincoln Child: Kuoleman asetelma


Medicine Creekin pikkukaupungissa asukkaita pelottelee vapaana kulkeva murhaaja. Seriffi Hazen löytää maissipellolta naisen ruumiin. Naisen ympärille on kyhäilty karmiva asetelma ja naiselta on viety huulet, korvat ja nenä. Kaikesta päätellen murhaajalla on voimia, vaikka muille jakaa. Seriffi Hazen ei ehdi päästä tutkimuksissaan pitkälle ennen, kuin hänen luokseen saapuu FBI:n erikoisagentti Pendergast, joka ilmoittaa viettävänsä lomansa tutkimuksien parissa.
Pendergast onkin pian vauhdissa, ja kaikenlisäksi hän värvää avukseen kylässä kummajaisena pidetyn Corrie Swansonin. Kyläläiset eivät oikein osaa päättää mitä mieltä he ovat erikoisesta agentista, jonka käytöstavat ovat varsin herrasmiesmäiset, mutta tutkimustavat omaperäiset.

Kuoleman asetelma on toinen suomennettu osa Pendergast -sarjasta.
Kuoleman asetelma vie lukijan täysin erilaisiin maisemiin ja tunnelmiin, kuin ensimmäinen osa Ihmeiden kabinetti. Tällä kertaa miljöö oli pikkukaupunki, jonka kaikki asukkaat tuntevat toisensa ja toistensa salaisuudet, tai niin he ainakin luulevat. Pikkukaupunki ja sen kekseliäät hahmot onnistuvat kuitenkin yllättämään monesti.

Pendergast -sarja vaikuttaa edelleen aivan täydelliseltä. Maisemat, henkilöt ja tapahtumat kuvaillaan kauniisti ja välillä hyvinkin tarkasti. Raakoihin murhiin yhdistyy historiaa, mystisyyttä ja pelkoa yliluonnollisuudesta. Jännittävät tapahtumat ja vetävästi kirjoitettu tarina vie lukijan mennessään. Sivuja kirjassa on reilusti, mutta ei yhtäkään liikaa. Lopun hurjat tapahtumat kestävät pitkään ja niitä kuvaillaan kaikessa rauhassa monen henkilön näkökulmasta, mutta loppuratkaisu kerrotaan kuitenkin vauhdilla.

Pendergast on hahmona loistava, yhtä mielenkiintoista on vaikea löytää, vaikka etsimällä etsisi. Pendergast tuntuu myös olevan täynnä yllätyksiä ja ominaisuuksia, joita paljastetaan hitaasti. Edelleen mies jäikin hyvin salaperäiseksi. Tämä päähenkilö on suurta vaihtelua dekkareiden juopoille, ongelmallisille, paksuille, huonokuntoisille, tai ärsyttäville päähenkilöille. Välillä Pendergast tuntuu itsekin hivenen yliluonnolliselta tyypiltä.

Lue myös: Ihmeiden kabinetti


Kuoleman asetelma, (Still Life with Crows, 2003)
Gummerus, 2010
Suom. Pekka Marjamäki
s. 616

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti