Sopan syvin olemus on keittokirja, mutta ei tosiaankaan kovin perinteinen sellainen. Kirja on jaettu yhdeksään lukuun, joissa jokaisessa on muutamia ruokareseptejä höystettynä Härkösen havainnoilla ruuasta, ja monesta siihen liittyvästä asiasta, kuten ravintoloista ja illalliskutsuista.
Sopan syvin olemus on keittokirja, jossa esitellään ruokaa monenlaiseen tilanteeseen. Kirjasta löytyy keittoa, pitsaa, pullaa ja paljon muuta. Ehkä joku resepteistä lähtee kokeiluunkin, vaikka en tätä kirjaa varsinaisesti reseptien takia lukenutkaan.
Kirjoitukset reseptien ympärillä on samantyylisiä, kuin Härkösen kirjoissa, jotka ovat koottu lyhyistä teksteistä. (Esim. Kauhun tasapaino ja muita kirjoituksia.) Kirjoitukset ovat suorasanaisia, eikä ne kaunistele mitään. Välillä elämä on mukavaa, välillä taas ei, mutta joka tapauksessa on syötävä ruokaa ja mielellään vielä sellaista josta pitää.
Sopan syvin olemus on mainio kirja, mutta ei mielestäni Härkösen parhaimmistoa. Tämä johtuu kirjan alkupuolella kuvailluista ulkomaan ravintolakokemuksista, jotka eivät oikein istuneet menevään kirjoitustyyliin. Monet ravintoloiden nimet vilahtelivat tiuhaan tahtiin, eikä niistä mikään jäänyt mieleeni. Härkösen kommentit ravintoloista oli kuitenkin hauskaa luettavaa, joten voin silti suositella tätä kaikille, joille ruoka, ravintolat tai Härkösen kirjoitustyyli on lähellä sydäntä.
Sopan syvin olemus
Otava, 2000
s. 134
Kannen piirros: Pentti Otsamo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti