lauantai 26. marraskuuta 2016

Elina Hirvonen: Kun aika loppuu


Laura asuu Helsingissä miehensä kanssa. He odottavat poikaansa Aslakia lounaalle jännittynein tunnelmin. Tapaamiset ovat yleensä jäykkiä ja Laura haluaisi auttaa poikaansa elämässään eteenpäin. Laura pitää yliopistolla puhetta ilmastonmuutoksesta, mutta saa ikäviä uutisia.
Lauran tytär Aava auttaa Somalialaisessa kylässä lapsia. Hän kuulee huolestuttavan uutisen Helsingistä. Mies ampuu ihmisiä katolla. Aava ei voi olla ajattelematta veljeään. Hän tietää veljensä vaikeudet ja vuosia jatkuneen yksinäisyyden.

Kun aika loppuu kertoo perheestä, jossa jokaisella on oma taistelunsa. Aslak eroaa muista tavalla, jossa muu perhe ei osaa auttaa. Hän ei saa ystäviä. Vuosien yksinäisyys ja ulkopuolisuus ahdistaa miehen lopulta tekoihin, joita ei voi perua.

Kirja kuvaa aikaa muutamankymmenen vuoden kuluttua. Ilmastonmuutokselle ei ole vieläkään tehty mitään, mutta se ei nouse pääasiaksi kirjassa. Kirja keskittyy äitiin, joka joutuu kohtaamaan valtavan pelon. Kun oma lapsi tekee jotakin ylitsepääsemättömän pahaa. Itsensä syyllistäminen ja suru eivät muuta asioita toisiksi. Kirja herättää paljon ajatuksia ja kysymyksiä ja on jopa ahdistava niin realistisena, kuin Hirvonen on osannut tunteita kuvailla. Kun aika loppuu on pieni kirja täynnä surullista todentuntuista asiaa.

Kirjassa on yksi suuri syy miksi siitä pidin. Se ei ollut saarnaava, eikä liioiteltu kirja ilmastonmuutoksesta ja auttamisesta. Kaikki asiat vain olivat kirjassa ja ne kuuluivat sinne. Siksi se tuntui niin todelta.


Kun aika loppuu
WSOY, 2015
s. 251
Kansi: Ville Tietäväinen

6 kommenttia:

  1. Pidin tästä kirjasta ja sen tunnelmasta. Pidin kaupungista osana tarinaa. Sattuman osuus kuvattiin hyvin. Upea kirja vaikeasta aiheesta.

    VastaaPoista
  2. Tämä oli todella upea kirja! Jotenkin silti voisin kuvitella sen kuvaavan nykyaikaakin, vaikka onkin vasta muutamankymmenen vuoden päähän sijoitettu. Aavan osuus jäi ehkä itselle etäisimmäksi, mutta Lauran tunteet ja ajatukset meni itsellä kyllä todella ihon alle. Hieno teos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aavan osuus oli tosiaan vähän pienemmässä osassa, eikä noussut niin mieleenpainuvaksi, kuin Lauran, mutta mielenkiintoinen lisä kirjaan kuitenkin. Itselläni taisi eniten kolahtaa tuo ilmastonmuutos teema.

      Poista
  3. Minustakin tämä oli upea kirja. Aihe on rankka, mutta tarina oli todentuntuinen ja hyvin kirjoitettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä. On hienoa, että Suomesta löytyy näin hyviä kirjailijoita.

      Poista