Johanna Lind pysähtyy terassille migreenikohtauksen pakottamana. Hänen eteensä astelee upea mies, joka auttaa Johannan kotiin. Johanna uskoo löytäneensä elämänsä rakkauden, mutta pian miehestä paljastuu pelettovia tosiasioita, joita Johanna ei millään tahdo uskoa ja jotka hän yrittää vain unohtaa jatkaen suhdetta. Joku muukin on selvillä Johannan tilanteesta. Naaapuri talon ikkunasta tiiraileva yksinäinen nainen päättää auttaa. Ehtiikö hän pelastaa Johannan ennenkuin pahin mahdollinen tapahtuu?
Outi Pakkanen on jo kauan ollut suosikki dekkarikirjailijani. Sain vihdoin käsiini Julman kuun, jota olenkin odotellut jo aika kauan. Pakkaselta olen nyt lukenut kaikki muut dekkarit paitsi Toinen kerros -kirjan.
Pakkanen kirjoittaa mielestäni mukavan aidon oloisesti. Tavallisen arjen kuvaaminen tutustuttaa lukijat hyvin henkilöhahmoihin. Henkilöiden kuvaileminen ja niihin tutustuminen onkin mielestäni parasta Pakkasen kirjoissa ja siksi niistä niin kovasti pidänkin.
Tässä kirjassa juoni olikin hyvin poikkeava muihin Pakkasen kirjoihin verrattuna, mutta en paljasta miksi. :) Juoni etenee mukavasti ja jännitys pysyy loppuun asti.
Henkilöitä ei tässä kirjassa poikkeuksellisesti ollut montaa. Naapuri, Johanna, Johannan uusi mies, Johannan ystävä Kiira, sekä hänen miehensä. Myös pari kolme hahmoa, joita kirjassa ei kovin tarkkaan käsitellä. Lempihahmoni taitaa olla Kiira, vaikken kaikista häntä koskevistä jutuista pitänytkään. Ensin ajattelin, että hän on hyvin voimakas ja itsestään huolta pitävä hahmo, mutta aika pian selvisi kuitenkin, että lähinnä miehen rahoilla mennään. Johanna taas elää yksin citysinkun elämää, vain odotellen rakkautta, jota tässä kirjassa luulee saavansa.
Tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin, niinkuin suuressa osassa Pakkasen dekkareita.
Vaikka Julma kuu mielestäni olikin hyvä kirja, pidän silti enemmän pakkasen aikaisemmista kirjoista, varsinkin niistä jossa Anna Laine on tärkeissä rooleissa. Tässä Laine kuvataan vaan yhtenä satunnaisena naapurina, niinkuin muutamassa muussakin uudemmassa Pakkasen kirjassa.
Julma kuu
Crime Time, 2012
s.247
Kansi: Timo Ahola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti