Kaiku kertoo taiteilijaperheestä tyttären silmin. Tyttären elämään mahtuu muuttoja paikasta toiseen vanhempien teatterityön mukana, isän ongelmat alkoholin kanssa, sekä poliittiset ristiriidat. Tytär puolustaa vanhempiaan läpi lapsuutensa ja nuoruutensa, vasta aikuisena hän ymmärtää todellisuuden paremmin.
Lapsena hän lukee paljon nuorten kirjoja ja valitsee esikuvikseen täydellisiä äitihahmoja, jollainen hän itse haluaa olla omille lapsilleen. Todellisuudessa se ei vaan aina ole yhtä helppoa.
Kirjan alussa miettisin monesti pitäiskö vain vaihtaa kirjaa ja lukea jotain ihan muuta, kun Kaiku vaikutti alusta jotenkin tekotaiteelliselta. Myöhemmin ei sellaista fiilistä enää kuitenkaan tullut, joten luin loppuun asti.
Kirjassa oli hyvin vahvoja aiheita, kuten alkoholismi, mutta en minä tästä mitenkään syvällistä vaikutusta saanut vaikka kirja olikin ihan mukava. Kirjan tarina loikkii eri vuosikymmenillä. Välillä kerrotaan tyttären lapsuudesta ja nuoruudesta ja välillä hypätään aikuisuuteen puhumaan äitiydestä ja muusta. Tälläinen tyyli sopi loistavasta Kaikuun.
Hahmoista oikeastaan vain tyttäreen perehdytään kunnolla, muut hahmot nähdään vain tyttären ajatuksien ja mietteiden kautta ja heistä selviää vain vähä asioita. Tyttären nimeä ei kirjassa mainita lainkaan ja tästä taisi alunperin tulla se minun tekotaiteellinen ajatus, vaikka kai se voi olla mielenkiintoakin herättävä asia.
Kaiku oli kuitenkin nopeasti luettu ja siitä jäi hyvä fiilis joten ei muuta kuin muutkin lukemaan. :D
Itse en huomannut Holmbergin tuotanto listassa mitään mitä heti haluaisin lukea, että jos en satu törmäämään johonkin hänen mielenkiintoiseen kirjaan, jää Holmbergin muut teokset lukematta.
Kaiku
Gummerus, 2009
s.224
Päällys: Elina Warsta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti