keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Wexi Korhonen: Kiusaksi kuiskattu murha


Rikas tamperelaisjohtaja murhataan ja alkoholisti rikoskonstaapeli Kari Salo määrätään tutkimusryhmään. Salo on vaikeassa tilanteessa. Seuraavasta juopottelusta hän siirtyisi ennenaikaiselle eläkkeelle poliisinvirastaan. Rikoksen selvittelyn alku on kankeaa krapulaiselle miehelle, mutta pikkuhiljaa Salo saa otteen rikoksesta, mikä ärsyttää suunnattomasti hänen kollegaansa Pollaria, joka haluaisi selvittää rikoksen itse ja saada loistavan maineen työssään.
Kiusaksi kuiskattu murha on ensimmäinen Korhosen dekkari, jossa pääosassa seikkailee Kari Salo. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Tampereelle.


Pidän tämän kirjan niemestä todella paljon. Mietin usein kirjojen nimiä ennen lukemista, vaikka merkitys yleensä selviääkin vasta lukiessa. On mielenkiintoista miettiä miten kirjan nimeksi on valittu juuri se mikä se on.
En ole ennen lukenut Wexi Korhosta, kuin jostakin rikos novellikokoelmasta, eikä se silloin jäänyt mieleen erityisemmin. Nyt kuitenkin päädyin lukemaan tämän, että saisin taas täysin uudenlaisen kirjailija kokemuksen.
Olihan tämä hyvin erintyylinen kirja. Varsinkin kirjan "sankari" konstaapeli Salo, jolla elämässä asiat menee aika huonosti. Hän on alkoholisti ja töistä uhataan ennenaikaisella eläkkeellä. Hän oli myös luonteeltaan hieman ahdistava, mielestäni päällekäyvä, mutta varsin mielenkiintoinen. Muihin kirjan henkilöihin kuuluu Salon työkollegat joista monen kanssa Salolla ei mene hyvin. Tietysti myös epäillyt kuuluvat vahvasti kirjaan. Epäiltyjä olikin melkoinen määrä, joten arvailtavaa riitti. Välillä oli jopa hieman vaikea pysyä kärryillä kuka oli mistäkin suvusta, mutta kyllä se siitä aika nopeasti selkeni.
Luvut kirjassa olivat aika pitkiä ja yhteen lukuun mahtoi monta tapahtumaa. Juoni oli vauhdikas ja uudenlaisia tapahtumia tuli kuvioihin koko ajan. Tylsäksi aika ei siis tätä kirjaa lukiessa käynyt, ja oli mukava lukukokemus. Plussaa kirjalle erilaisesta päähahmosta.


Kiusaksi kuiskattu murha
Gummerus, 1999
s.366
Kannen suunnittelu: Pirjo Toroskainen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti