Moa perii isoäitinsä asunnon. Asunto on kulahtanut, mutta hyvällä paikalla. Tosin ei sellaisella paikalla, johon he yhdessä miesystävänsä Rubenin kanssa ovat suunnitelleet muuttavansa. Niinpä asunto on myytävä. Moa alkaa viettää aikaa asunnolla, sillä se helpottaa paikan kuntoon laittamista. Yllättäen Moa alkaa saada isoäidiltään kirjeitä, jotka paljastavat niin isoäidin salaisuuksia kuin herättelevät ajatuksia moan omasta elämästä. Huomaamattaan Moa alkaa nähdä elämänsä aivan uudesta kulmasta.
"Hän mietti mummin kirjettä. Mummi oli pyytänyt, että hän kävisi kaiken kunnolla läpi. Moa huokaisi, nousi sängyltä ja avasi vaatekaapin."s.64
Kesän suuret ja pienet salaisuudet on kertakaikkisen ihana viihdekirja! Yleensä minua ärsyttää suuresti kirjoissa juonenkäänteet, jotka selviäisivät sillä, että ihmiset vain viitsisivät puhua toisilleen, mutta tässä kirjassa se ei ärsyttänyt, vaikka oikeastaan koko juoni rakentui sille, että kaikilla hahmoilla oli salaisuuksia.
Kirjan tunnelma on lempeän kaunis. Moan elämää ja itsensä löytämisen matkaa on ihana seurata, ja viihdyin tarinan parissa loistavasti. Tästä tuli hetkessä yksi lemppareistani viihdekirjojen joukossa. Kirjassa on paljon arkea ja ihan normaalia elämää, mutta myös pikkuhiljaa auki punoutuvia salaisuuksia menneisyydestä. Kirja muistuttaa lempeästi siitä, että vaikka lähimmäisesi ei aina valittaisi jostakin, voi hän silti käydä läpi monenlaista elämässään, hyvinkin vaikeita asioita. Samalla tämä tarjoaa kauniin tarinan suunnan muutoksesta, vaikka kaikki periaatteessa olisikin hyvin. Tarinasta löytyy myös villakoira, joka ihastuttaa pelkällä olemassaolollaan.
Kesän suuret ja pienet salaisuudet, (Mitt hemliga liv, 2020)
Gummerus, 2022
Suom. Antti Saarilahti
Kannen suunnittelu: Emma Graves
s.304
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti