Emma ystävineen viettää koulun viimeisiä hetkiä. Yhdeksäs luokka on päättymässä ja nuoret saavat tehtäväkseen suunnitella upean näytelmän kevätjuhlaan. Nuoret ottavat tehtävän vastaan innolla. Pian he uppoutuvat rooleihinsa, osa hieman liiankin tosissaan.
samaan aikaan kaukana muualla, vankileiriltä pakenee vanki, joka monien sattumusten ja vaarojen kautta kulkee kohti turvallisempia seutuja, kauaksi vangitsijoistaan.
"Kahvilassa vetelehtiminen ei ehkä ole nuorille naisille soveliain tapa viettää iltapäiväänsä. Parempi olisi koulun jälkeen mennä kotiin tekemään läksyjä tai kehittää itseään jonkin harrasteen parissa. Karin ja Emma olivat kuitenkin juuri siinä iässä, jossa on tapana elää toisinaan hieman harkitsemattomasti ja kyseenalaistaa sovinnaisia tapoja, joten kahvilaan he menivät."s.23
Isien paluu on itsenäinen jatko-osa Hurmeen maku -kirjalle.
Olen odotellut jatkoa Hurmeen maulle, sillä se tuntui jäävän niin kesken. Nyt jatkoa sitten tuli, mutta se ei tainnut valottaa ensimmäisen osan kysymykseksi jääneitä asioita lainkaan. Päähenkilö vaihtui Karinista Emmaan, ja nyt vuorossa on aivan uudet kuviot. Tätä kirjaa ei kuitenkaan kannata lukea ensin, jos aikoo lukea Hurmeen maun, sillä tässä paljastetaan ensimmäisen osan suurimmat tapahtumat.
Minusta tämä oli kuitenkin edeltäjäänsä parempi. Kirja on yhtenäisempi, se ei herätä pelkästään kysymyksiä, vaan myös vastaa niihin, ja vaikka loppu jäikin taas avonaiseksi, ei se tehnyt sitä häiritsevästi. Kirja on sekoitus nuorten arkea ja tuskailua tunteiden myllertäessä, hurjaa seikkailua ja mystisiä elementtejä. Kirjan tyyli on vanhanaikaista, sitä se on tarkoituksella, sillä kirjan on tarkoitus olla kunnianosoitus goottilaiselle kauhulle ja romantiikan ajan seikkailukertomuksille. (näin kertoo takakansi.) Se tekee kirjasta hauskasti massasta erottuvan. Välillä on oikein mietittävä, että mitähän aikaa kirjassa eletään, mutta sitten juoneen ilmestyy taas aivan nykypäiväiset vempeleet, jotka muistuttavat, että kyseessä on nykyaikaan sijoittuva tarina.
Pidin kirjan helppolukuisesta, mutta mukavan omituisesta tyylistä. Jäänkin mielenkiinnolla odottamaan saako sarja jatkoa, ja jos saa, saanko kuulla siitä, mikä tämän kirjan lopussa jäi kiinnostamaan.
Isien paluu
Haamu kustannus, 2022
Kuvitus: Jani Karppi
s.199
Arvostelukappale
Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! Varsinkin tuo vanhanaikainen tyyli kuulostaa tosi hyvältä.
VastaaPoistaJuu, tuo vanhanaikainen tyyli tekee tästä mukavan erilaisen. :)
Poista