Eeva Joenpelto: Elämän rouva, rouva Glad

 

Rouva Gladilla on takanaan kolme avioliittoa ja kolme keskenään hyvin erilaista aviomiestä. Nyt nainen elää leskenä. Ikää alkaa jo olla, mutta tarmokkuutta riittää. Rouva Gladilla on bisnesvaistoa, rahaa ja pelottava maine. 

Kun kaupunkiin saapuu uusi nimismies, alkaa rouva Glad tehdä tämän kanssa tuttavuutta, sillä niin isoon herraan kannattaa pitää hyvät välit. Kuunnellessaan nimismiehen juttuja, alkaa rouva Glad muistella menneitä. Pian kerrotaankin tarina kaikista hänen avioliitoistaan, ja itse rouva Gladista.

"-Muutama päivä sitten -, rouva Glad asetteli sievästi kuppeja, siirsi paperipinoja tieltä. taivutteli lautasliinoja, - mielessäni alkoi pyöriä ajatus ja pyöriihän se siellä vieläkin -. Että elämä on lyhyt. Äkkiä se vain onkin kovin lyhyt. Eikä toista tilaisuutta tule. Mutta koska kerran niin on, niin silloinhan on tästä ainoasta elämästä otettava irti kaikki minkä siitä saa."s.89

Elämän rouva, rouva Glad kertoo tarinan naisesta, joka alkuun voi vaikuttaa hyvinkin kopealta ja suoraviivaiselta, mutta josta kirjan edetessä kuoriutuu esiin niin paljon kerroksia, että mielipide hänestä muuttuu lähes yhtä monta kertaa, kuin kirjassa on lukuja. Kirja onkin loistava esimerkki siitä, ettei ihmisestä yleensä voi nähdä ja tietää läheskään kaikkea vain muutamalla tapaamiskerralla. Muisto muistolta saadaan parempi kuva tuosta monipuolisesta päähenkilöstä.

Elämän rouva, rouva Glad onkin parhaimmillaan ihmiskuvauksessa. Rouva Glad, sekä nimismies, jota myöskin kirjassa jonkinverran seurattiin olivat molemmat monipuolisia ja mielenkiintoisia hahmoja. Lisäksi muistoissa esiin tulevat entiset aviomiehet todella saivat kukin omanlaisensa persoonan. Pidin myös mukavan arkisista kohtauksista, joissa vain juteltiin.

Sujuvasta ihmiskuvauksesta, monipuolisista hahmoista ja ihan kiinnostavista käänteistä huolimatta, kirja ei missään vaiheessa imaissut minua täysin mukaansa. Tässä mentiin hahmot edellä. Ei tämäkään muuten mitään haittaisi, mutta en erityisemmin pitänyt näistä kirjan hahmoista. Tai pidin Nallesta, mutta hänen tarinansa oli lyhyt ja surullinen. 

Kirjan nykypäivän tapahtumat sijoittuvat 30-luvulle, mutta muistoissa sitten puikkelehditaan vähän siellä sun täällä. Erilaiset ajankuvat tulevat ihan kiitettävästi esiin, vaikka kaikissa tilanteissa henkilöt ovat pääasemassa.

Eeva Joenpelto täyttäisi tänään 100-vuotta jos hän vielä eläisi. Olikin juuri oikea aika tutustua edes yhteen hänen teoksistaan, kun en ollut vielä ikinä mitään häneltä lukenut. Vaikka kirja ei minua niin imaisuutkaan mukaansa, huomaa siitä kuinka taidokas kirjoittaja Joenpelto oli ja miksi hänen kirjojaan niin arvostetaan. Monesti nimittäin teki mieli kirjoittaa ylös kirjasta löytämiäni kauniita tekstipätkiä. 

Elämän rouva, rouva Glad

WSOY, 1982

Päällys: Raimo Raatikainen

s.496