Pukin pimeä puoli on joulukalenterikirja, joka sisältää 24 tarinaa. 19 kirjailijaa on saanut tehtäväkseen kirjoittaa tarinan, jossa saa pukin ja tonttujen pimeä puoli näkyä. Kirjailijoina tässä kirjassa ovat Marja Aarnipuro, Henry Aho, Kari Hanhisuanto, Susanna Harle, Mika Hentunen, Tanja Kaarlela, Tom Kalima, Jussi Kokkonen, Liinu Lähde, Harri Itván Mäki, Reijo Mäki, Juha Mäntylä, Jasu Rinneoja, Shimo Suntila, Roland Tônisson, Tarmo Vakkala, Marja-Liisa Vilhunen, Tuuli Vuorma ja Helena Väisänen.
Nämä joulukalenterit ovat aivan ihania. Joka vuosi näistä löytyy monenlaisia tarinoita. Tältä kirjalta odotin eniten Tuuli Vuorman tarinaa, sillä olen hänen Roistoakatemia -kirjojen suuri fani. Eikä minun onneksi tarvinnut odottaa turhaan, sillä hänen tariannsa oli yksi parhaista. Näiden tarinoiden parissa on mukava viettää joulukuuta, kun joka päivä saa lukea yhden tarinan. Tämä sopii varmaan myös heille, jotka ei muuten pidä novellikokoelmista, sillä yksi pieni tarina päivässä on juuri sopivasti.
Huono päivä: Kepeä tarina miehestä, jolla meni hermot.
Pukkijahti jouluyössä: Kieltolaki ja pölhöt poliisit, hauska.
Joulu 2018: Minun makuuni liian lyhyt. Minitarina tonttupajan sisällissodasta.
Ellan elämäkerta: Tarinasta saatu kiinnostava, hyvin kirjoitettu.
Lehmipojan joulu: En ideana pidä siitä, että kirjasta irrotetaan pieni pätkä johonkin kokoelmaan, mutta tätä tarinaa lukiessa ei huomaa lainkaan, että se on pala isompaa kokonaisuutta. Toimii.
Joulumörkö: Tähän mennessä kirjan paras tarina. Joulun tunnelma tulee esiin, vaikka päähenkilö inhoaa joulua. Tarina on myös jännittävä ja mielenkiintoinen.
Joulupukki palauttaa järjestyksen:Tässä tarinassa joulupukki on aito, mutta tarinaa on kehitelty mielikuvituksella ja pukilla on myös omat huonot puolensa.
Hau hau hauskaa joulua: Tässäpä aika kostonhimoinen pukki. Tosin kirjasta löytyy niin ääliö henkilö, että en yhtään ihmettele pukin kostonhalua.
Joulu Kyytönperällä: Surullinen tarina, jossa ripaus joulua. Nykypäivän vanhustenhoito esillä.
Pukki Hirmumyrskyssä: Toimintapläjäys, tulee aika äijämäinen fiilis. Ei oikein minun tyylinen joulutarina.
Jaska joulupukkina: Lisää toimintaa heti edellisen perään. Tässä tosin vähän talvisempi tunnelma.
Pukin vauhdikas reki:Hyvin suunniteltu tarina, jossa yksityiskohtia tarpeeksi.
Pettymyksiä sovituskopissa: Olisin halunnut ymmärtää tästä enemmän, tuli vähän hölmö olo.
Soutajat: Tästä sai jo huomattavasti enemmän irti, kuin edeltäjästä. Kaunis tarina, jonka tapahtumia ja tarkoitusta, jokainen voi pohtia itse, sillä ei tässäkään liikaa selitelty.
Pakkasukko versus joulupukki: Sitten mennään taas arkisempaan tarinaan, jossa oli hyvin suunniteltu ja menevä tarina.
Ihannehoitaja: Tässä on käytetty mielikuvitusta. Hauska, vaikka murhan tapahtumat oli helposti arvattavissa.
Tuotantolinja 13: Hyvin suunniteltu. Yksityiskohtia, jotka aukeavat vasta, kun on lukenut koko tarinan. Mielikuvituksellinen ja hauskakin. Loppu yllätti.
Tarina Pentti -nimisestä miehestä:Hmm... Hiukan niin kuin kolme pientä possua. :D
Viron Toomas:Tässä taas kostotarina, jonka kostonhimoa en yhtään ihmettele.
Pukki: Kirjan yksi roisimmista tarinoista.
Tontut: Aika säälittävä tonttujoukko tässä tarinassa. Hyvin kirjoitettu ja suunniteltu.
Oikea pukki VS. jultomten: Tämä vakoilu/toiminta kertomus ei taas ollut minua varten. Tuntui siltä, ettei tarina oikein lähde käyntiin.
Viimeinen rekiretki: Tässä tarinassa on vauhtia ja hyvin etenevä juoni.
Kaupungin tuhmin tyttö: Jouluaattoon hyvin sopiva tarina. Tykkäsin.
Pukin pimeä puoli
Reuna, 2018
Toim. Juha Mäntylä
s.318
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti