Timo Kallio on entinen filosofian opiskelija, joka koulutuksestaan huolimatta työskentelee pätkätöissä hautausmaalla suntion apulaisena. Hän haravoi, siistii paikkoja, auttaa hautojen tekemisessä ja välillä jopa on mukana saattamassa vainajia hautaan.
Timo on yksinäinen ihminen ilman ystäviä tai perhettä. Hän elää menneisyydessä, niin omassaan, kuin toistenkin. Hän nimittäin haluaa keksiä menneisyyksiä myös hautoihin saattamilleen vainajille, joilla ei ollut läheisiä. Omassa elämässään hän haikailee nuoruuden rakkautensa perään ja päättääkin ottaa tähän yhteyttä.
Kantaja on kirjan ja ruusun päivän nimikkokirja, jota jaettiin kirjakaupoissa ilmaiseksi, jos teki vähintään 15 euron kirjaostoksen. (23.4-25.4). Osallistuin itse tänä vuonna ensimmäistä kertaa tähän tapahtumaan.
Kantaja on lyhyt ja nopealukuinen kirja, mutta kuitenkin kiinnostava. Päähenkilön, Timon mielikuvitus laukkaa, kun hän keksii vainajille menneisyyksiä, joita on viihdyttävä lukea kirjasta. Kirjaa lukiessa toivoo, että Timon nuoruuden rakkaus olisi oikeasti paljon paremmassa kunnossa ja mukavampi, kuin kirjan alku antaa ymmärtää, sillä Timo etsii ja tarvitsee rakastavia ihmisiä ympärilleen.
Kirjassa oli paljon yksinäisyyttä. Yksinäisen päähenkilön lisäksi, kirjassa puhuttiin yksin kotiin kuolleista ihmisistä, joiden löytämiseen menee aivan liian kauan, ja omaisettomista vainajista, joiden muistopuheet ovat lyhyitä, eikä kerro vainajasta mitään, koska mitään kerrottavaa ei ole. Kyllä tämä ainakin minut saa ajattelemaan, kuinka yksin osa ihmisistä täällä oikeasti on.
Kantaja oli hyvin kirjoitettu. Näinkin lyhyestä kirjasta oli saatu toimiva ja ajatuksia herättävä kirja, joten pitäisi varmaan kokeilla joskus lukea joku Hotakaisen romaaneista. Olen toki kuullut paljon kehuja Hotakaisen kirjoista, mutta ei ole tullut silti luettua yhtään ennen tätä.
Kantaja, 2014
Ulkoasun suunnittelu: Eevaliina Rusanen
Etukannen suunnittelu: Elina Warsta / solmu.nu
s. 140
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti