Joonas Salo on rikas mies myytyään peliyhtiönsä osakkeita. Hän ei vain tiedä mitä tekisi elämällään ja päättää vetäytyä mietiskelemään Lappiin. Hän ostaa Itä-Lapista tilan, joka tuntuu kiinnostavan kaikkia kyläläisiä. Tila on aiemmin kuulunut Kojamoiden suvulle, eikä vanhemmat kojamoiden veljekset haluaisi päästää tilaa ulkopuoliselle omistajalle, mutta niin käy, että Joonas onnistuu ostamaan tilan Kojamoiden nenien edestä.
Tilasta liikkuu niin paljon huhuja kylällä ja monet käyvät paikanpäällä ihastelemassakin, että Joonaksen mielenkiinto herää väkisinkin ja hän päättää selvittää mitä salattavaa entisellä tilan omistajalla, nyt jo kuolleella Toivo Kojomolla oli. Toivo oli erakoitunut taloonsa 70-luvulla ja myöhemmin hankkinut taloa vartioimaan valtavan aidan ja lauman koiria.
Joskus käy näinkin, että ruokakaupasta lähtee mukaan muutakin kuin ruokaa, kuten tämä Mullasta maan teos. Kirjan kansi on niin hieno, että ihastelin sitä monet kerrat, kunnes sitten kävin lukemassa takakannen tekstin ja kun sekin vaikutti niin mielenkiintoiselta, lähti kirja mukaan.
Kirja tarjosi jännittävän tarinan Lapin maisemissa. Omalaatuisia persoonia oli kirja täynnä ja vaikka salaisuudet paljastuivat lopussa aika rytinällä ilman suurempia jännityksiä, oli kirja mukavaa luettavaa.
Minulle tuli kirjasta mieleen suomalainen kauhuelokuva Kuutamosonaatti, vuodelta 1988.
Oli vanha tyhjillään ollut talo harvaan asutulla alueella, jonne kaupungista tullut asukas muuttaa. Asukas ei kuitenkaan voi olla täysin rauhallisin mielin, kun metsissä vaeltaa rujo mies ulvomassa ja paikalle lappaa vähän väliä toinen toistaan omalaatuisempia kylän asukkaita.
Kirjassa oli kivan rauhallinen tunnelma ja Lapin maisemista ja hyvästä ruuasta ehdittiin nauttia kaikkien mysteerien keskellä. Toisaalta myös erilaisia salaisuuksia ja draamaa ehti näinkin lyhyeen kirjaan yllättävän paljon mahtua.
Mullasta maan
Crime Time, 2014
s. 231
Päällys: Lasse Rantanen
